MTS-kysely: Suomalaiset ovat hyvin valmiita puolustamaan muita Nato-maita, enemmistö myös korottaisi omia puolustusmenoja

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on valmis täyttämään Naton 5. artiklan yhteisen puolustuksen velvoitteen, selviää maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreesta kyselystä.

Vastaajista 65 prosenttia on täysin ja 26 prosenttia jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen tulee olla valmis puolustamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista Nato-maata. Muihin jäsenmaihin verrattuna Suomi on tässä suhteessa Naton kärkikastia.

Käytännössä kaikki MTS-kyseyn vastaajat (97 prosenttia) katsovat, että muiden liittolaisten tulisi vastavuoroisesti tulla myös hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Suomen avuksi.

Yhteisen puolustuksen velvoitteesta kysyttiin MTS:n tutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa Suomen Natoon liittymisen myötä.

Sotilaallinen liittoutuminen ei vaikuta kaduttavan kansalaisia: yhdeksän kymmenestä vastaajasta suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen erittäin tai melko myönteisesti.

^{Vertailussa YK:hon,} Etyjiin ja EU:hun on Nato noussut kolmessa vuodessa viimeiseltä sijalta ykköseksi (78 prosenttia vastaajista) Suomen turvallisuuteen myönteisimmin vaikuttavana tahona. Myönteiset arviot kaikista kolmesta muusta monikansallisesta toimijasta ovat sen sijaan laskeneet.

Natoakin myönteisemmin vastaajat suhtautuvat Suomen sotilaalliseen yhteystyöhön Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa.

Kasvava määrä eli yli puolet (53 prosenttia) vastaajista arvioi Yhdysvaltain vaikutuksen Suomen turvallisuuteen myönteiseksi. Toisena (42 prosenttia) tulee kyselyyn ensi kertaa sisällytetty Britannia. Venäjän myönteiseen vaikutukseen Suomen turvallisuuteen ei sen sijaan uskonut yksikään vajaasta 1  200 vastaajasta.

Suomen omia puolustusmäärärahoja olisi valmis korottamaan entisestään ennätykselliset kolme viidestä vastaajasta. 30 prosenttia vastanneista pitäisi menot nykyisellä, aiempia vuosia korkeammalla tasolla. Määrärahojen vähentämiseen olisi valmis vain neljä sadasta vastaajasta, mikä on pienin määrä MTS-kyselyissä sitten vuoden 1970.

^{Muutama vuosi} sitten huolta herättänyt yleinen maanpuolustustahto on edelleen korkea: 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden suomalaisten on puolustauduttava kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Laskua edellisvuodesta on kuitenkin neljä prosenttiyksikköä.

Varusmiespalveluksen kannalta oleellisten vastaajien eli alle 25-vuotiaiden joukossa maanpuolustustahto on pudonnut selvästi, 78:sta 69 prosenttiin. Vaikka eri ikäryhmien otokset on MTS-kyselyssä painotettu, on hyvä tietää, että nuoremmat ikäluokat ovat kyselyssä aliedustettuina.

Suomen nykyistä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää pitää parhaana neljä viidestä vastaajasta, jos vaihtoehdoiksi esitetään koko miesikäluokkaa pienempi koulutettavien määrä tai siirtyminen ammattiarmeijaan.

Nykymallin tukijoiden määrä putoaa 53 prosenttiin, jos vaihtoehdoiksi esitetään miesten ja naisten pakollinen (30 prosenttia) tai vapaaehtoinen (10) asevelvollisuus.

Nykymallisen asevelvollisuuden kannatus on pysynyt osapuilleen edellisvuoden tasolla. Sekä miehiä että naisia koskevaan kansalaispalvelukseen (varusmies- tai siviilipalvelus) suhtautuu myönteisesti 61 prosenttia vastaajista.

^{Ukrainan osalta} kyselytulokset saattavat kieliä jonkinasteisesta sotaväsymyksestä. Ukrainan taloudellisen ja sotilaallisen tuen lisäämiseen valmiiden osuus on vähentynyt syksystä 2022 syksyyn 2023 noin kymmenen prosenttiyksikköä. Yli puolet vastaajista on kylläkin valmis pitämään tuen tason ennallaan, ja Ukrainan auttamisen vähentämistä kannattaa harvempi kuin joka kymmenes.

Sodan takia Venäjälle määrättyjen pakotteiden lisäämistä kannattaa vielä enemmistö vastanneista, mutta heidänkin suhteellinen osuutensa on vuodesta 2022 vuoteen 2023 hieman vähentynyt.

Suomalaisia eniten huolestuttavat asiat ovat sekä kehitys Venäjällä että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, molemmista on erittäin tai melko paljon huolissaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta.

^{Uhkiin varautumisen} osalta Suomen katsotaan olevan parhaiten varustautunut aseellisen hyökkäyksen torjumiseen, tätä mieltä on 86 prosenttia vastaajista. Puolustusvoimien kykyyn hoitaa sotilaallista puolustusta luottaa yhdeksän kymmenestä.

Sen sijaan esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen varautuminen arvioidaan huomattavasti heikommaksi. Vain reilu kolmasosa vastaajista on sitä mieltä, että esimerkiksi kaasuputkien ja tietoliikennekaapeleiden suojaamiseen on varauduttu hyvin. Päinvastaista mieltä oli joka toinen vastaaja.

Yleisesti tulevaisuus koetaan entistä turvattomampana: kuusi kymmenestä on sitä mieltä, että suomalaiset elävät tulevaisuudessa turvattomammissa oloissa.

^{Puolustusministeri} Antti Häkkänen (kok.) tulkitsee kyselyn tuloksia siten, että Nato-jäsenyyden saama vahva tuki yhdistää suomalaisia. Hän on myös tyytyväinen siihen, että yleinen maanpuolustustahto on pysynyt korkealla tasolla.

–  Maanpuolustustahto on yhdessä vahvan oman puolustuksen kanssa turvallisuutemme perusta. Suomalaisilla on korkea tahto puolustaa tätä maata. Meillä on paljon arvokasta ja hyvää. Näin on oltava jatkossakin, Häkkänen toteaa tiedotteessa.

Puolustusministeri nostaa myös esiin se, että vähintään yhdeksän kymmenestä on valmis jatkamaa Ukrainan tukemista vähintään nykytasolla.

–  Sodan lopputulos ratkaisee, millaiseksi Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö muodostuu kuluvan vuosikymmenen aikana. Siten Ukrainan tukemisessa on kyse myös Suomen turvallisuudesta, Häkkänen viestittää.

MTS:n kyselyn kohderyhmänä on Suomen koko 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen otoskoko on vajaat 1  200 henkilöä, ja haastattelut tehtiin marraskuussa. Tutkimuksen virhemarginaali on koko väestön osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Täydennetty Häkkäsellä loppuun väliotsikon jälkeen ja lisätty url-linkki kyselyyn jutun alussa. STT-grafiikkaa. Versio sopii tarvittaessa printtiin, tulossa myös lyhyempi 3300 merkin loppuversio.