Kaasun toimitusvarmuuden riskiarvio Suomessa ensi kertaa hälytystasolle

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on nostanut kaasun toimitusvarmuuden riskiarviota Suomessa Balticconnector-kaasuputken vaurioitumisen takia. Riskiarvio nostettiin perjantaina hälytystasolle, joka on keskimmäinen taso kolmiportaisella asteikolla.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi nosti riskiarvion hälytystasolle, kertoi HVK:n vanhempi varautumisasiantuntija Timo Vapalahti STT:lle perjantaina.

Suomen ja Viron välillä kulkeva Balticconnector-merikaasuputki vaurioitui 8. lokakuuta. HVK:n mukaan merkittävä kaasun tuontiyhteys on tämän seurauksena pois käytöstä tällä talvikaudella vähintään viiden kuukauden ajan.

Suomen kaasumarkkinan tilanne on HVK:n mukaan kuitenkin vakaa ja maakaasua on normaalisti saatavissa markkinaehtoisesti nesteytetyn maakaasun LNG-terminaaleista Inkoosta ja Haminasta.

^{Hälytystasolla} HVK ja Suomen muut viranomaiset seuraavat entistä tiiviimmin kaasumarkkinoita ja kaasuinfrastruktuurin turvallisuutta. Suomen kaasun siirtoverkon haltija Gasgrid Finland valvoo kaasumarkkinan toimintaa aktiivisesti.

Lisäksi HVK voi myöntää energiayhtiöille luvan käyttää kaasun velvoitevarastojaan. Kyseessä on kunkin energiayhtiön hallinnoima lakisääteinen polttoainevarasto, jossa täytyy olla jotakin polttoainetta neljäsosa siitä maakaasun määrästä, jonka yhtiö käytti edellisenä vuonna.

Laki määrää velvoitevaraston kaikille energiasektorin yrityksille, jotka tuottavat sähköä tai lämpöä.

–  Varasto on energiayhtiön hallinnoima, mutta HVK antaa sille käyttöluvan, Vapalahti kertoi.

–  Lupaa hakiessa yhtiön tulee perustella, miksi se sitä hakee. Voi esimerkiksi olla tilanne, jossa kaasua ei ole saatavilla, tai yhtiön toiminta voi jostain syystä häiriintyä tai loppua kokonaan, jos velvoitevarastoa ei oteta käyttöön.

Vapalahti huomautti, että velvoitevarastoissa on tänä vuonna aiempaa vähemmän polttoainetta, koska maakaasun käyttö puolittui Suomessa viime vuonna.

^{Ennen perjantaina} tehtyä riskiarvion nostoa Suomessa oli voimassa alempi ennakkovaroitustaso. Sen HVK julisti toukokuussa 2022, kun Venäjän maakaasutoimitukset Suomeen olivat loppumassa. Asteikon vakavin eli korkein porras on nimeltään hätätaso.

Riskiarvion kolme porrasta tulivat käyttöön EU-asetuksella vuonna 2010. Vapalahden mukaan EU-maista vain Saksa on tätä ennen nostanut kaasun toimitusvarmuuden riskiarviotaan keskimmäiselle eli hälytystasolle.

Huoltovarmuuskeskus kehotti aiemmin lokakuussa huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä nostamaan varautumistasoaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin osalta. HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen kertoi tuolloin tiedotustilaisuudessa, että kaikilta toimijoilta toivotaan erityistä huomiota kriittisen infran suojaamiseen.