Puolustusministeri Häkkäsen mukaan merkit itärajalla viittaavat ohjattuun maahantuloon – informoi Naton Stoltenbergia ja EU:n Borrellia tilanteesta

Suomen puolustusministerin Antti Häkkäsen (kok.) mukaan merkit itärajalla viittaavat siihen, että rajalla nähdään ohjattua maahantuloa. Hän kertoo informoivansa muun muassa Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbergia ja EU:n korkeaa edustajaa Josep Borrellia epätavallisesta rajanylitysliikenteestä, kun Suomen, Viron ja Ruotsin puolustusministerit antavat tilannekuvan Itämeren tilanteesta Brysselissä.

– Se, että liittyvätkö nämä toisiinsa mitenkään – Balticconnector tai tämä rajanylitys – sellaista näyttöä ei sinällään ole. Mutta näihin kaikkiin pitää suhtautua erittäin vakavasti, Häkkänen sanoo.

^{Rajanylityspaikoille} Kaakkois-Suomessa tuli Rajavartiolaitoksen mukaan puutteellisin asiakirjoin elokuusta viime viikon lopulle 91 ihmistä, joista 34 tuli viime viikon aikana. Vauhti näyttää kiihtyvän, koska maanantaina kyseisille rajanylityspaikoille saapui 39 turvapaikanhakijaa.

Venäjä on yleensä vastannut siitä, että Suomeen ei ole pyrkinyt itärajalta ihmisiä puutteellisin asiakirjoin. Poikkeus nähtiin loppuvuodesta 2015, jolloin Lappiin Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille saapui runsaasti turvapaikanhakijoita.

^{Häkkänen edustaa} Suomea tiistaina EU-maiden puolustusministerikokouksessa. Kokoukseen saapuessaan hän kertoi tutkinnan Itämeren vahingoista edenneen jo melko pitkälle.

Kaikki osapuolet haluavat hänen mukaansa jo valmistella ja pohtia toimenpiteitä, joita EU:ssa, Natossa, jäsenmaiden kesken ja erilaisissa kahdenvälissä puolustusyhteistyökonsepteissa voidaan Itämeren asiassa tehdä. Balticconnectorin lisäksi Itämerellä vaurioitui Suomen ja Viron välinen ja Ruotsin ja Viron välinen datakaapeli.

–  Suurin piirtein tiedetään, kuka tekijänä on. Onko se täysin tahallista tai ei, siitä ei ole selvää näyttöä. Mutta merkit viittaavat epätavalliseen toimintaan. Ja meidän pitää tietysti koko ajan varautua siihen, että meidän pitää tähän pystyä reagoimaan, kun tutkinta on loppu.

Myös Venäjä on raportoinut kaapelinsa vauriosta ja sen korjaamisesta. Häkkäsen mukaan tuokin vaurio on todellinen, mutta sen taustatekijöistä ei ole tietoa.

Tärkeä teema puolustusministerien kokouksessa on Ukrainan tukeminen. Ensi kevääseen mennessä Ukrainaan olisi tarkoitus toimittaa EU-alueelta miljoona ammusta, mutta STT:n maanantaina julkaisemien tietojen mukaan niitä on saatu toimitettua varastoista vain 300  000.

Luvut ilmeisesti sisältävät muutakin kuin pelkkiä 155 millisiä raskaita tykistöammuksia.

Ammustoimituksia koskeviin lukuihin on liittynyt aiemmin epävarmuuksia. Toukokuun ulkoministerikokouksen alla tuli tietoa vain noin 60  000 toimitetusta ammuksesta, mutta kokouksen jälkeen EU:n korkea edustaja Borrell raportoikin julkisuuteen jopa 220  000 toimitetusta ammuksesta.

^{Myös tällä kertaa} tilastotietoja eri jäsenmaista kerättiin yhä viime viikolla, joten jonkinlaisia päivityksiä lukuihin voi ilmaantua.

–  Ammustuotanto ei ole edennyt ihan siinä vauhdissa, mitä olisi tarvetta. Eli tässä on jokaisella jäsenmaalla ja myös EU:lla ja Natolla yhdessä tehtävää aika paljon, Häkkänen sanoo.

Hän sanoo, että jännitteet Lähi-idässä, Taiwanissa ja muualla ovat kasvaneet ja siksi EU-maiden on nopeasti otettava vahvempaa vastuuta omasta puolustusteollisuudestaan. Odotuksena on kokouksesta kannanotto vastuullisuuteen liittyvistä ESG-säännöistä, jotta puolustusteollisuuden rahoitus saadaan taattua.

Häkkäsen mukaan Suomen on huolehdittava omasta puolustuskyvystään, mutta ammustuotantoa on yhä mahdollista vahvistaa.

–  Me olemme myös valmistelleet suunnitelman, miten Suomi voi vahvistaa ammustuotantoaan.

Toistaiseksi suunnitelmasta ei ole kuitenkaan vielä päätetty sillä tarkkuudella, että Häkkänen voisi kertoa ammustuotannon määrien lisääntymisestä.