Valtiovarainministeri Annika Saarikko torjuu ajatukset yhteisrahoitteisuuden lisäämisestä EU:ssa: "Suomi ei ole innostunut eurooppalaisen yhteisvelan kasvattamisesta"

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) suhtautuu viileästi ajatteluun, joka voisi johtaa yhteisrahoitteisuuden lisääntymiseen Euroopan unionissa. Hän kertoi huolensa unionin uumenissa muhivista suunnitelmista Brysselissä ennen euromaiden valtionvarainministerien kokousta maanantaina.

Euromaiden ministerien keskusteluissa on muun muassa se, olisiko talouden tuleviin shokkeihin syytä varautua yhteisillä rahoilla. Tiistaina puolestaan koko EU-alueen valtiovarainministerien on määrä pohtia vastausta Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin, jonka on pelätty imevän investointeja Euroopasta.

Muun muassa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on väläytellyt toistuvasti ajatuksia valtiontukisäännöistä hölläämisestä ja yhteisrahoitteisista instrumenteista, joilla unionin jäsenmaiden kansainvälistä kilpailukykyä saisi kohennettua. Jäsenmaista aktiivisin asiassa on ollut Ranska.

Saarikko ei eri kokouksissa käsitellyille talousajatuksille lämpene.

–  Saman aihepiirin äärellä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa eri keskusteluissa ja eri pöydissä. Ja yleensä asetelmat ovat aina samat. Riippumatta keskustelusta, Suomi ei ole nyt innostunut ajatuksesta eurooppalaisen yhteisvelan kasvattamisesta.

Saarikko sanoo, että esimerkiksi vihreään siirtymään ja Venäjän energiasta irtautumiseen tarkoitetun Repower EU -paketin ja koronaelvytyspaketin vaikutukset ovat yhä hämärän peitossa.

^{Myös Yhdysvalloissa} vihreän siirtymän paketti on tullut juuri voimaan. Saarikko kertoo silti uskovansa, että sopiminen Yhdysvaltojen kanssa voi yhä olla mahdollista.

Tällä hetkellä katseet Euroopan vastauksessa Yhdysvalloille kohdistuvat Saksaan, jonka hallituksessa näkemykset tavoiteltavista toimista ovat jakautuneet. Liikevoima on suuri, jos Saksa ja Ranska päätyvät asiassa samalle kannalle.

Saarikko sanoo, että nyt on oltava aktiivinen ja löydettävä kumppaneita. Hän sanoo istuvansa tiistaina alas Baltian ja Pohjoismaiden kollegoidensa kanssa.

–  Tapaan huomenna jäsenmaita, joiden arvelen olevan tästä aihepiiristä samalla tavalla huolissaan. Pienelle avoimelle vientitaloudelle tämä kehityssuunta maailmassa ei ole laajemminkaan lainkaan hyvä.

Esimerkiksi valtiontukien kanssa ongelma on siinä, että isot maat voivat tukea yrityksiään enemmän kuin pienet.