play

Selvitys: Aamulehden entisen toimittajan Matti Kuuselan noin 30 jutussa on varmuudella sepitettä

Matti Kuuselan jutut palautetaan Aamulehden sivuille erityismerkinnöillä varustettuna. Arkistokuva.

Matti Kuuselan jutut palautetaan Aamulehden sivuille erityismerkinnöillä varustettuna. Arkistokuva. Kuva: Markku Ulander

STT-Lehtikuva

Aamulehden entisen toimittajan Matti Kuuselan jutuista tehdyssä selvityksessä tunnistettiin noin 30 juttua, joissa on varmuudella sepitettä, Aamulehti kertoo. Selvityksen toteutti mediatutkija Maria Lassila-Merisalo.

Selvityksen tulosten perusteella osa Kuuselan jutuista sisältää muitakin eettisiä ongelmia, esimerkiksi puuttuvaa lähteytystä. Eettisiä ongelmia oli varmuudella noin viidessä prosentissa selvityksessä mukana olleista jutuista.

Aamulehti kertoo palauttavansa kaikki Kuuselan aiemmin poistetut jutut verkkosivuilleen juhannusviikon aikana erityismerkinnöin. Aamulehti julkaisi myös tiivistelmän selvityksestä sivuillaan tiistaina.

Selvityksen taustalla on Matti Kuuselan keväällä julkaisema kirja Journalisti – Toisenlainen toimittaja, jossa hän kolmessa kohtaa kertoo keksineensä sepitettä kirjoittamiinsa juttuihin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aamulehti poisti aiemmin tänä vuonna verkkosivuiltaan 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua.

Kuusela työskenteli Aamulehden vakituisena toimittajana 1983–2020 ja toimi sen jälkeen lehden satunnaisena avustajana. Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen kertoo STT:lle, että yhteistyö Kuuselan kanssa loppui maaliskuussa.

Mediatutkija Lassila-Merisalon mukaan valtaosassa Kuuselan jutuista käytetään värikästä, monimerkityksistä, epäsananmukaista kieltä, joka sisältää esimerkiksi sarkastisia tai liioittelevia elementtejä.

Aamulehti kertoo, että osa sepitteestä on helposti lukijan tunnistettavissa ja osassa jutuista Kuusela on paljastanut sepitteen heti. Osassa sepite on kuitenkin muodossa, jota lukijan ei voi kohtuudella odottaa tunnistavan sepitteeksi. Tällaisia juttuja aineistosta löytyi kymmenkunta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aamulehden tilaama selvitys ei kuitenkaan ole millään tavalla aukoton, Keskinen toteaa STT:lle puhelimitse.

–  Siellä on hyvin paljon kysymysmerkkejä. Edelleen on paljon esimerkiksi haastateltavia, jotka ovat kuolleita tai muuten sellaisessa tilanteessa, että heiltä ei pysty saamaan mitään varmistusta siitä, miten asiat ovat haastatteluhetkellä tapahtuneet ja minkälaisia sitaatteja on lausuttu, Keskinen sanoo.

Lassila-Merisalo toteaa, että tapauksessa on nähtävissä myös toimituskäytäntöjen ja eri toimittajasukupolvien muutos. Kuusela aloitti uransa 1980-luvun alussa, jolloin journalistinen kerronta oli Lassila-Merisalon mukaan nykyistä kirjavampaa.

Aamulehden entinen päätoimittaja ja nykyinen liikkeenjohdon konsultti Jussi Tuulensuu korostaa STT:lle, että Kuuselan tapaus on modernin journalismin aikana hyvin poikkeuksellinen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Monen toimittajan ura on kaatunut aikaisemmin pelkästään yhteen juttuun, jossa on havaittu sepitteellistä sisältöä. Kuuselan tapauksessa pelkästään hänen uransa viimeisten 8–9 vuoden aikana on löydetty 10 juttua, jossa on ollut harhaanjohtavaa sepitteellistä sisältöä.

Keskinen kertoo, että Lassila-Merisalon selvityksen ohella Aamulehti on tehnyt myös omaa selvitystään toimituskulttuurista, johtamisesta sekä Kuuselan erityisasemasta toimituksen sisällä. Keskisen mukaan Kuuselan asemalla toimituksen "sankaritoimittajana" on pitkä historia.

–  Matti on ollut tosi hyvä kirjoittaja. Hän on aika nopeasti saanut yleisön suosiota ja sitä myötä sitten pikkuhiljaa kasvanut tällaiseen erityisrooliin täällä toimituksessa.

Käytännössä Kuuselan työprosessi on Keskisen mukaan poikennut muusta toimituksesta. Hän on esimerkiksi ollut muita toimittajia useammin suoraan yhteydessä toimituksen johtoon ja päätoimittajiin, mikä on Keskisen mukaan vaikeuttanut hänen juttujensa sisältöjen kyseenalaistamista.

–  Kyllähän siellä on sellaisia asioita, joista näin jälkiviisaana voi sanoa, että olisi pitänyt hälytyskellojen soida esimerkiksi näiden puutteellisten lähdeviittausten kohdalla, mutta syystä tai toisesta näin ei ole käynyt.

Keskisen mukaan toimituksen sen aikainen johto ei ole ollut tietoinen Kuuselan jutuissa olevista epäselvyyksistä.

Aamulehden entinen päätoimittaja Jussi Tuulensuu oli selvityksen mukaan ensimmäisiä päätoimittajia, joka alkoi kyseenalaistaa Kuuselan toimintatapoja. Tuulensuu toteaa STT:lle puhelimitse, että tämä saattoi johtua hänen omasta tavastaan suhtautua journalistisiin prosesseihin.

–  Suhtaudun siihen aika juridisen tarkasti, ja tämä taipumus on saattanut johtaa siihen, että olen kiinnittänyt muutamissa erityistapauksissa Kuuselan juttuihin enemmän huomiota.

Tuulensuu kuitenkin sanoo, ettei hänen aikanaan päätoimittajana toimituksen johdon tietoon tullut selvityksessä esille tulleita ongelmallisuuksia.

–  Omasta puolestani voin sanoa, että ajatus sepitejutuista oli pöyristyttävä. Jos Kuuselan työsuhteen aikana tällaista olisi tullut tietoon, on selvää, että työsuhde ei olisi jatkunut.

Keskisen sanoin vastuu Kuuselan sisällöistä on viime kädessä ollut niillä vastaavilla päätoimittajilla, jotka kulloinkin ovat olleet toimituksessa.

–  On todettava, että Matti Kuusela on toiminut journalistina väärin ja vastoin sääntöjä. Mutta näen, että se suurin vastuu on Aamulehden toimituksella ja varmasti toimitusprosesseissa, johtamisessa osittain sekä juuri tässä Kuuselan erityisasemassa.

Selvityksen tehnyt tutkija Maria Lassila-Merisalo toteaa, ettei löytänyt merkkejä siitä, että Kuusela olisi tahallaan valehdellut jutuissaan. Sen sijaan Kuusela on kokenut juttujen sepitteelliset sisällöt leikiksi lukijan kanssa.

Ylen hallituksen puheenjohtaja ja aiemmin Aamulehden päätoimittajana toiminut Matti Apunen kertoo STT:lle tekstiviestitse, että hänen aikanaan Aamulehdessä luotiin yksityiskohtainen eettinen ohjeistus, jolla täydennettiin yleisluonteisempia Journalistin ohjeita.

–  Myöhempi päätoimittaja Jussi Tuulensuu luonnehti ohjeistusta "hypertarkaksi ja erittäin kattavaksi". Jouko Jokisen aikana sitä laajennettiin kattamaan paremmin nopeasti kehittynyttä verkkojulkaisemista, Apunen sanoo.

Apusen mukaan ohjeistus oli kaikkien saatavilla, ja sen tarkoitus oli vähentää "vääristymiä, piilotettuja asenteita ja huonoa tiedonhankintaa" ja näin lisätä lukijoiden luottamusta lehteen.

–  Siinä tarkoituksessa kutsuimme lehden lukijat ja tekijät mukaan valvomaan lehden laatua ja juttujen oikeellisuutta. Haastoimme heidät nostamaan käden pystyyn ja ottamaan yhteyttä, jos he havaitsivat lehden sisällöissä mitä tahansa epäilyttävää. Matti Kuuselan kohdalla niin ei tapahtunut, Apunen toteaa.

Sekä Apunen että niin ikään Aamulehden päätoimittajana toiminut, nykyinen Yle uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jokinen kertovat STT:lle, että he eivät ole saaneet nähtäväkseen koko selvitystä, vaan vain Aamulehden julkaiseman tiivistelmän.

–  En ole pyynnöistä huolimatta saanut koko selvitystä nähtäväkseni enkä ilmeisesti saakaan, joten minun on mahdoton kommentoida sitä, sanoo Apunen.

Jokinen ihmettelee selvityksessä esiin noussutta ajatusta Kuuselan erityisestä asemasta toimituksen sisällä.

–  Kuuselalla oli oma veteraanitoimittajan asema, mutta en koe, että hänen asemansa olisi ollut mitenkään erityinen. Totta kai olisin kaivannut, että jos tällaista on koettu, niin minulle olisi asiasta kerrottu. Sen takia olisi kiva lukea raporttia ja vähän selvittää, että mistä tällaiset asiat nousevat esiin, Jokinen sanoo STT:lle puhelimitse.

STT yritti tavoitella Kuuselaa kommentoimaan selvitystä puhelimitse mutta ei tavoittanut häntä.

Aamulehti kuuluu Sanoma-konserniin, joka on STT:n suurin omistaja.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi