Supon erikoistutkijan mukaan Suomessa on varauduttava sekä Venäjän hiljalliseen rappeutumiseen että äkilliseen romahdukseen

Suomen suurin kansallisen turvallisuuden uhka on edelleen Venäjä, katsoo suojelupoliisi (supo) vuosikirjassaan 2023.

Venäjä kohdistaa supon mukaan Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista. Pahantahtoiseen toimintaan on supon mukaan syytä varautua, nyt ja pitkällä aikavälillä.

Venäjän päähuomio on kuitenkin muualla kuin Suomessa, minkä vuoksi supo ei pidä sotilaallista uhkaa lähitulevaisuudessa todennäköisenä.

Erikoistutkija Petteri Lalu kuvasi tiistaina supon tiedotustilaisuudessa, että Venäjän valtionjohto takertuu valtaan ja tavoittelee maalleen suurvallan asemaa.

– Fossiilisen energian myyntiin perustuva ja pitkällä aikavälillä hiipuva talous sekä vanheneva väestö eivät kuitenkaan anna Venäjän hankkeelle kestävää perustaa, Lalu sanoi.

Hän huomautti, että Moskovan alueen perjantain terrori-isku oli palkkasotilasryhmä Wagnerin kapinan jälkeen jo toinen lyhyellä aikavälillä sisäistä turvallisuutta ja vakautta Venäjällä uhannut tapahtuma.

– On kuitenkin viisautta pidättäytyä pelkästään niiden perusteella tehtävistä arvioista siitä, milloin Venäjän nykyinen regimi romahtaa. Tähän näkemykseni mukaan vääjäämättömään kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Venäjää on seurattava laaja-alaisesti ja samalla varauduttava sekä hiljalliseen rappeutumiseen että äkilliseen romahdukseen.

Lalun mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää kanavoida kansan järkytystä terrori-iskun jälkeen Ukrainaa ja länttä vastaan, mutta onnistuminen tässä ei ole varmaa.

Lalu uskoo, että jos romahdus Venäjällä tapahtuu, se tapahtuu maan poliittisessa johdossa.

– Miten se heijastuu venäläiseen yhteiskuntaan, se on hyvin vaikeasti ennalta-arvattava asia.

^{Venäjän Suomeen} kohdistaman vaikuttamisen arvioidaan olevan jatkossa aktiivisempaa ja kovempaa kuin mihin suomalaiset ovat ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa tottuneet.

Lalun mukaan Venäjän vaikuttamisen toisessa ääripäässä ovat strateginen viestintä sekä pelotteen luominen ja toisessa päässä kansallisen turvallisuuden konkreettinen heikentäminen.

– Tällä hetkellä Suomeen kohdistuu pelotteen luomiseen liittyvää viestintää. Tavoitteena on vaikuttaa Suomen päätöksentekoon sekä ohjailemalla että rajoittamalla, Lalu sanoo.

Supon mukaan Venäjä on jo viestinyt tyytymättömyyttään Suomen muuttuneeseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan esimerkiksi sulkemalla Suomen konsulaatin Pietarissa ja muuttamalla rajaviranomaisten toimintatapaa itärajalla. Venäjä alkoi viime vuonna ohjata Suomen rajanylityspaikoille ihmisiä, joiden matkustusasiakirjat eivät olleet kunnossa.

Supo myös arvioi, ettei Venäjällä ole mitään syytä muuttaa toimintaansa Suomen vastaisella rajalla lähitulevaisuudessa. Supon vt. päällikön Teemu Turusen mukaan uhka rajalla on pitkäkestoinen.

– Se on heille varsin helppo tapa pitää Suomi varpaillaan. Venäjän tavoite on vaikuttaa Suomeen, painostaa Nato-Suomea, Naton rajaa.

Turunen kertoo, että supon tämänhetkisen arvion mukaan Venäjällä on intressi säilyttää maastorajan hallinta myös lumien sulaessa, sillä kontrolloimaton massiivinen maahanmuutto ei olisi Venäjän intresseissä valtion rajoilla. Turunen kuitenkin huomauttaa, että arvio voi muuttua nopeastikin.

Supo on Turusen mukaan havainnut itärajan yli tulleiden joukossa "jonkin verran mahdollisia yhteyksiä" terrorismiin. Turusen mukaan viranomaisilla on melko selkeä kuva rajan ylittäneistä.

^{Terroristijärjestö Isisin} haara Isis-K on väittänyt olevansa Moskovan alueen perjantain iskun takana. Yhdysvallat oli varoittanut venäläisviranomaisia terrori-iskun mahdollisuudesta ja muun muassa Suomen Moskovan-suurlähetystö oli kehottanut välttämään julkisia kokoontumisia Moskovassa.

– Tietoja selvästi vaihdettiin. Putinhan kommentoi niitä julkisuudessakin ja piti niitä provokaationa. Sehän kertoo siitä, että mahdollisuus tietojen vaihtoon on koko ajan olemassa, Turunen sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen tiedusteluyhteisö vahvisti yhteistyötä laajasti terrorismin uhkaa koskien, ja nuo rakenteet ovat Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta yhä olemassa.

^{Supon mukaan} vastatiedustelutyöllä, tiedustelu-upseerien karkotuksilla ja tiukalla viisumipolitiikalla Suomi sai viime vuonna heikennettyä Venäjän henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia.

– Suomi on omilla toimillaan pystynyt merkittävästi vähentämään Venäjän henkilötiedustelun uhkaa, mikä on siirtänyt tiedonhankinnan painon tietoverkkoihin. Todennäköisesti Venäjän tiedustelu hakee myös uusia toimintatapoja, myös henkilötiedustelussa, Petteri Lalu sanoi.

Samalla muistutetaan, ettei naapurin tiedustelua kannata aliarvioida. Venäjällä myös yksittäisiin suomalaisiin voidaan kohdistaa esimerkiksi painostustoimia tai vakoilusyytteitä.

– Voi olla painostamista yhteistyöhön, erilaisten riippuvuussuhteiden hyödyntämistä, uhkauksia omaisuuden takavarikoinnista, pidättämisestä ja niin edelleen. Painostetaan tekemään sellaista työtä, mitä nämä pyytäjät haluavat, Teemu Turunen kertoo.

Voisiko Venäjä painostaa suomalaisia vakoiluun?

– Venäjällä on intressi saada tietoa Suomesta, ja he käyttävät varmasti niitä keinoja, mitä heillä on käytettävissään.

Samalla supo huomauttaa, että Venäjästä muodostuu toisinaan julkisessa keskustelussa kuva ylivertaisena vaikuttajana, joka vetelee langoista ja punoo vuosikausien päähän ulottuvia yksityiskohtaisia suunnitelmia. Supon mukaan Venäjä ei kuitenkaan todellisuudessa ole kovin hyvä kehittämään uusia vaikuttamisen menetelmiä tai kohdentamaan harkitusti toimintaansa.

Supo myös muistuttaa, että huolestuttavien kehityskulkujen keskellä Suomi on varautunut hyvin ja Nato-jäsenyys tuo suojaa kaikkein vakavimpia uhkia vastaan.

^{Kiinan ja Venäjän suhteiden} kehitystä on seurattu tarkoin, erityisesti Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Supon mukaan Kiina tukee Venäjää varovaisesti.

Maiden keskinäinen kauppa on lisääntynyt sodan aikana merkittävästi, ja Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut huomattavasti.

– Kiinalle on tärkeää, että Venäjä säilyy vakaana. Selvää kuitenkin on, että Venäjä tarvitsee Kiinaa enemmän kuin toisinpäin, supo katsoo.

Kiina on Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien pyrkinyt näyttäytymään puolueettomana. Supon mukaan Kiina pyrkii puolueettomuuspuheellaan vahvistamaan asemaansa kehittyvien maiden johtohahmona. Samaan aikaan Kiina kuitenkin jakaa Venäjän näkemyksen siitä, että Yhdysvallat ja Nato ovat tunkeutuneet liian lähelle Venäjää Euroopassa.

– Lopulta Kiinalle kaikkein olennaisin kysymys on, miten sota vaikuttaa Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kilpailuasetelmaan. Moni muu asia on alisteinen tälle kysymykselle.

Supon mukaan Kiina näkee Naton Yhdysvaltojen ulkopolitiikan välineenä, minkä vuoksi se ei halua Naton vahvistuvan. Naton laajeneminen Pohjois-Euroopassa on Kiinan näkökulmasta kielteinen asia.

– Keskeinen kysymys Kiinalle on, muuttuuko Suomen suhtautuminen Kiinaan Nato-jäsenyyden myötä.

^{Radikaali-islamistisesti} motivoituneen terrori-iskun uhka voimistui supon mukaan Euroopassa viime vuoden aikana. Keskeiset tekijät taustalla ovat supon mukaan Koraanien häpäisyt Euroopassa sekä terroristijärjestö Hamasin lokakuun 2023 hyökkäyksen aiheuttama konflikti Israelin ja järjestön välillä.

Tämä ei kuitenkaan supon mukaan ole vaikuttanut merkittävästi uhkatasoon Suomessa. Terrorismin uhka Suomessa onkin supon mukaan yhä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Näin on ollut jo usean vuoden ajan.

Supon mukaan edelleen todennäköisimmän terrorismin uhkan muodostavat yksittäiset ihmiset ja pienet ryhmät, joilla on äärioikeistolainen tai radikaali-islamistinen ideologia. Suomessa on kyseisten ideologioiden kannattajia, joilla on supon mukaan todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat supon mukaan kuitenkin epätodennäköisiä.

Supo arvioi, että radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti yhä useammin myös alaikäisiä nuoria. Supon apulaispäällikön Jonna Turusen mukaan kyse on laajemmasta eurooppalaisesta kehityskulusta.

– Viime aikoina on ollut tällaisia tapahtumia, joissa alaikäinen on syyllistynyt (rikokseen). Viimeisimpänä oli Sveitsissä puukotus, jossa 15-vuotias tunnusti kannattavansa Isiliä.

^{Supo kertoo tunnistaneensa} yksittäisiä Suomesta Ukrainan sota-alueelle lähteneitä äärioikeistolaisia, joista osa on palannut Suomeen. Konfliktialueella toimiminen lisää myös suomalaisten radikalisoitumisen todennäköisyyttä.

– Tämä on yksi tapa hankkia taistelukokemusta, kerryttää kyvykkyyttä väkivaltaiseen toimintaan, vahvistaa ideologiaa. Erityisestihän meitä kiinnostavat henkilöt, jotka kannattavat ääri-ideologiaa ja lähtevät hankkimaan taistelukokemusta, Turunen sanoo.

Äärioikeistolaisen terrorismin väkivallan uhka kohdistuu supon mukaan erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä ideologisiksi vastustajiksi koettuihin poliittisiin toimijoihin.

Supon mukaan sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat yhä olennainen osa Suomen äärioikeistolaista toimintaa, vaikka ideologiaa kannattavat tapaavat myös kasvokkain.

Suomessa on supon mukaan noin 350 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Supo lisää ja poistaa ihmisiä listalta arviointityönsä perusteella. Supon mukaan äärioikeistolaisen terrorismin kohonnut uhka näkyy myös kohdehenkilöiden joukossa.