Presidentti Alexander Stubb uskoo pohjoiskarjalaiseen optimismiin ja tekijöihin

Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb uskoo pohjoiskarjalaiseen optimismiin ja pohjoiskarjalaisiin tekijöihin. Hän näkee, että Pohjois-Karjalalla ja Itä-Suomella on tulevaisuudessakin mahdollisuus menestyä, ja menestyksen mahdollistajana ovat alueen toimijat.

– He kykenevät parhaiten miettimään, mikä on paras tapa tuoda investointeja alueelle ja mitä kannattaa tehdä. Oma tulokulmani on se, että siinä, missä yksi ovi sulkeutuu, yksi ovi avautuu. Tiedostamme, että kauppa Venäjän kanssa tai venäläinen turismi ei enää tule olemaan elinvoiman peruspilareita. Sitten keskitytään johonkin toiseen, hän toteaa Karjalaisen haastattelussa.

Pessimisti ei pety, sanotaan, ja se on Stubbin mukaan yksi maailmanhistorian huonoimmista sanonnoista.

– Pessimistiä ei koskaan aseteta vastuuseen. Pessimisti menee aina sieltä, missä aita on matalin. Tulevaisuus tehdään itse, siitä kaikki lähtee. Tekemällä se nousu tapahtuu.

^{Stubbin mukaan} Suomi on nyt geopoliittisesti yksi Euroopan tärkeimmistä maantieteellisistä kolkista, ja sitä kannattaa hyödyntää. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistuu paljon kiinnostusta Nato-jäsenyyden vuoksi.

– Jokainen tiedostaa tarpeen rakentaa infraa. Tapasin juuri New Yorkissa Googlen johtoa, ja puhuimme datakeskuksista ja niiden mahdollisuuksista Suomessa. Mahdollisuuksia on paljon. Epätoivoon ei kannata koskaan vajota.

Stubb uskoo, että infrastruktuurin ja teknologian lisäksi esimerkiksi kriittiset mineraalit voisivat vauhdittaa taloutta itäisessä Suomessa. Samoin tekee Mikkeliin tuleva Naton maavoimien alaesikunta.

^{Stubbin mukaan} hieman kärjistäen voi sanoa, että DCA-sopimuksen merkitys on suurempi Länsi- kuin Itä-Suomelle puolustusmateriaalin varastoimisen vuoksi.

– Nato-jäsenyydellä sinällään on enemmän merkitystä Itä-Suomelle, koska sotilaat harjoittelevat siellä.

Stubb ei usko, että alaesikunnan tulo Mikkeliin aiheuttaa ainakaan niin sanottua vakavaa reaktiota Venäjän suunnalta. Disinformaatioon eli valeuutisiin ja niiden kautta vaikuttamiseen saamme varautua jatkossakin.

– Siihen ei kannata sen enempää reagoida tai siitä hirveästi huolestua.

Lentoliikenne on viime aikoina kärsinyt ajoittaisesta gps-häirinnästä. Stubbin mukaan Venäjä käy tällä hetkellä kahden rintaman sotaa: niin sanottua perinteistä sotaa Ukrainassa ja sen lisäksi hybridisodankäyntiä.

– Kuten olemme jo viime vuosien aikana nähneet, hybridisodankäynti Suomea ja ylipäätään Eurooppaa kohtaan on kasvamaan päin. Meidän kannattaa tottua siihen. Hybridi-iskuja vastaan on aika vaikea puolustautua. Sen sijaan kyberiskuja vastaan olemme huomattavasti parempia puolustautumaan kuin aikaisemmin.

^{Itärajan avautumiselle} ei Alexander Stubbin mukaan voi antaa minkäänlaista aikataulua.

– Meillä pitää olla varmuus, että venäläisten toiminta siirtolaisten välineellistämisen suhteen ei enää jatku. Tällä hetkellä meillä ei ole siitä varmuutta, itse asiassa päinvastoin. Viesti on ollut selkeä: jos avaamme rajan, toiminta jatkuu.

Venäjä pyrkii aiheuttamaan epävakautta ja pelkoa, ja siihen ei pidä mennä mukaan, Stubb sanoo. Perinteisellä medialla on hänen mukaansa tässä hyvin tärkeä rooli. Olennaista on, miten asiat raportoidaan ja mistä kerrotaan, ja kun tiedetään, mikä taho toiminnan takana on, sekin kerrotaan.

Stubb pitää suomalaista journalismia maailman mittakaavassa hyvin laadukkaana.

– Seuraan paljon kansainvälistä mediaa, ja olen sekä kiitollinen että ylpeä suomalaisesta mediasta ja tavasta, jolla se kykenee käsittelemään vaikeita asioita.

^{Stubb näkee} maakunta- ja paikallislehtien roolin merkittävänä. Hänen mukaansa tarvitsemme monimuotoisen, moninaisen median, ja paikallinen media on yksi keskeinen osa sitä.

Myös yksityisomisteisten lehtien olemassaolo on tärkeää.

– Niiden haaste on se, että niillä pitää olla toimiva ansaintamalli. Samalla pidän myös Ylen roolia hyvin tärkeänä. Itse olen suuri BBC-fani.

Sananvapautta Stubb katsoo laajemmin kuin vain Suomen näkökulmasta. Täällä sananvapaus voi hyvin, ja siitä kannattaa olla ylpeä.

– Samalla pitää välttää niitä karikoita, joita olemme monessa muussa liberaalissa demokratiassa vuosien varrella nähneet. Yhdysvallat on tästä kaikkein varoittavin esimerkki. Meidän suomalaisten ei kannata missään nimessä vähätellä perinteisen median roolia sananvapauden kaitsijana. Perinteinen media on tällä hetkellä omalla tavallaan portinvartija enemmän kuin koskaan.

^{Stubbin mukaan} elämme yhteiskunnassa, jossa on informaatioähky. Jos aiemmin ajateltiin, että disinformaation voi korjata informaatiota lisäämällä, se ei välttämättä enää onnistu.

– Jos informaatiota lisätään, mikä tämän päivän teknologian myötä on mahdollista, se johtaa myös vaihtoehtoiseen informaatioon ja vaihtoehtoisiin faktoihin. Erityisesti haluaisin erottaa disinformaation misinformaatiosta: misinformaatio on ehkä vahingossa tapahtunutta väärän informaation jakamista, kun taas disinformaatio on tahallista väärän informaation jakamista.

Sananvapauteen liittyy myös vastuu. Jokainen ihminen on Stubbin mukaan vastuussa sananvapauden vartioimisesta. Sen, mikä sanotaan, on oltava totta.

– Paradoksi on se, että tultiinpa oikealta tai vasemmalta, aina vedotaan sananvapauteen, että kyllä minä saan näin sanoa, koska minulla on sananvapaus. Hyvä niin, mutta on myös vastuu miettiä, mitä sanoo.

Stubb on huomannut rajoittavansa nykyisin itse sananvapauttaan X:ssä, koska ei halua joutua keskustelumyllyyn tai maalittamisen kohteeksi. Sama ei hänen mukaansa saa tapahtua mediassa.

– Tällä hetkellä on toimittajia, joita maalitetaan, ja yritetään sitä kautta vähentää ja rajoittaa heidän sananvapauttaan. Se on väärin.

^{Presidentti Stubbia} huolestuttaa algoritmien kehitys, joka voi tarjoilla ihmiselle aiempaa kapeampaa uutisointia.

– Se ei välttämättä rajoita sananvapautta, mutta se rajoittaa meidän autonomiaamme ajatella.

Jokainen muodostaa informaatiosta oman narratiivinsa, kertomuksensa ja todellisuutensa. Tämä on niin median kuin poliitikkojenkin huomioitava. Stubbin mukaan ei pidä ajautua siihen, että kaikki keskustelu kärjistetään.

– Poliitikkojen pitää todella tarkkaan miettiä, rakennetaanko narratiivi sen takia, että yritetään saada julkisuutta ja näkyvyyttä, vai rakennetaanko se sen takia, että pyritään rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, Stubb sanoo.

^{Elokapinan toiminnalle} Eduskuntatalon töhrimisessä Alexander Stubbilta ei irtoa sympatiaa. Hän toivoo, että aktivistit miettisivät tarkkaan, millä tavalla saavutetaan tuloksia. Eduskuntatalon pylväiden töhriminen tai liikenteen vaikeuttaminen eivät hänen mukaansa ole oikeita keinoja siihen, vaan hän uskoo yhteiskunnalliseen, rauhalliseen keskusteluun.

– Se, että hyökätään suomalaista demokratiaa vastaan töhrimällä eduskunnan pylväitä, toimii tavoitteitaan vastaan. En pidä tuontyyppisestä laittomasta aktivismista. Ei voi olla niin, että tavoite ajaa sääntöjen yli, hän toteaa.

– Saako se ihmiset miettimään, että kyllä nuo suot pitää pelastaa tai että kyllä ilmastonmuutosta vastaan pitää taistella, vai onko reaktio juuri päinvastainen?

^{Stubbin mukaan} presidenttikauden alku on ollut hieno matka. Tavoitteena on ollut kiertää kotimaata ja verkostoitua kansanvälisesti. Lokakuun alussa reissuja on erityisen paljon, sillä kahden viikon aikana presidentillä on tiedossa seitsemän ulkomaanmatkaa ja yksi kotimaanmatka.

– Olen usein puhunut siitä, että olen unelma-ammatissani, mutta vasta nyt minulle on varsinaisesti valjennut, mikä oikea unelma-ammattini on. Herään joka aamu kiitollisena siitä, mitä saan tehdä.

Stubb sanoo yrittävänsä parhaansa, että suomalaiset olisivat ylpeitä presidentistään. Senkin hän hyväksyy, jos onnistumisen tunnetta ei aina tule. Itselleen pitää olla myös armollinen.

^{Stubb on} tottunut olemaan julkisuudessa, mutta silti uusi rooli on kaventanut yksityisyyttä.

– Toinen suurimmista yllätyksistä on ollut sen ymmärtäminen, että kun astuu omasta asunnosta ulos, yksityisyys ikään kuin katoaa. Mutta se on osa tätä työtä. Pyrin siihen, että jokaisella kohtaamisella on merkitystä.

Toisen viran tuoman yllätyksen Stubb sanoittaa presidentti Mauno Koiviston sanoin: kun vasaralla lyö, niin moukari heilahtaa.

– Mitä tahansa presidentti sanoo, sillä on merkitystä, eli asema velvoittaa omalla tavallaan.

Vaikka Stubb viihtyy uudessa roolissaan erinomaisesti, hän sanoo menevänsä eteenpäin vuosi kerrallaan. Hän uskoo, että ajatukset mahdollisen jatkokauden suhteen alkavat kehittyä vuotta tai kahta ennen ensimmäisen kauden loppua.

– Nyt täytyy keskittyä oleelliseen ja seurata, miten pystyn vaikuttamaan maailmanpoliittiseen tilanteeseen.

^{Vuonna 2004} politiikkaan tullut Alexander Stubb oli kuuden vuoden ajan sivussa politiikasta. Hän aloitti Euroopan investointipankin varapääjohtajana vuonna 2017, ja vuonna 2020 hän siirtyi yliopistollisen Eurooppa-instituutin professoriksi ja laitoksen johtajaksi Firenzeen.

– Minulle teki henkisesti hyvää tehdä päätös, että jätän politiikan. Teki hyvää olla politiikan ulkopuolella, se puhdisti aivot, hän sanoo.

Stubbin tuleva The New World (Dis)Order -kirja on nyt loppumetreillä.

– Kustannustoimittaja käy läpi ensimmäistä käsikirjoitusta, ja varmaan siihen tulee hirveä määrä muutoksia, Stubb arvelee.

^{Stubb vieraili} Joensuussa heti presidenttikautensa alussa. Tuolloin hän toivoi ehtivänsä jossain vaiheessa seuraamaan Joensuun Mailan peliä. Vielä päättyneenä kesänä se ei toteutunut.

– Olen ajatellut, että Joensuun Maila ja Sotkamon Jymy ovat ne kaksi joukkuetta, jotka haluaisin nähdä. Olen vahvasti sitä mieltä, että pesäpallo on äärettömän paljon mielenkiintoisempi ja vauhdikkaampi laji kuin baseball.

Karjalainen täyttää 150 vuotta 2.10.2024. Tämä juttu on yksi juhlalehtemme jutuista.

Juhlalehden näköislehtiversio on vapaasti luettavissa ilman Karjalaisen tilaajatunnuksia. Lehden pääset lukemaan täältä.