Suomen väestönsuojelussa varaudutaan siviileihin kohdistuvaan sodankäyntitapaan, jolla Venäjä sotii Ukrainassa

Suomessa väestönsuojelun kehittämiseen on alettu suhtautua vielä aiempaa suunnitelmallisemmin Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. Sisäministeriö on hakenut oppeja suojeluun suoraan Ukrainasta.

–  Olemme tavanneet Ukrainan väestönsuojelusta vastaavia viranomaisia useamman kerran, kertoo sisäministeriön pelastusosaston varautumisjohtaja Jussi Korhonen lehdistötilaisuudessa.

Sisäministeriön tuoreessa Väestönsuojelun nykytila ja kehittämistarpeet -raportissa listataan Ukrainasta lukuisia havaintoja, jotka Suomen olisi tarpeen huomioida väestönsuojelussa.

Yksi näistä on väestön varoittamiseen tarkoitettu älypuhelinsovellus, jota käytetään Ukrainassa ilmahälytysjärjestelmän ja muiden perinteisten varoitusmenetelmien rinnalla. Raportissa pohditaan, voisiko Suomessa varoitusjärjestelmä olla esimerkiksi osa Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellusta.

Eräs Ukrainan opeista on, että Venäjä sotii omilla säännöillään. Venäjä ei ole kunnioittanut kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja sodan oikeussääntöjä, ja se on toisinaan iskenyt samaan siviilikohteeseen uudestaan. Näissä tilanteissa pelastustoimen ja muiden viranomaisten henkilöstöä on kuollut ja haavoittunut. Ukraina on raportoinut, että myös pelastusasemiin on tehty iskuja.

–  Tätä havaintoa ei voi sivuuttaa, Korhonen sanoo.

Ukrainassa ja useassa eurooppalaisessa maassa pelastushenkilöstön ballistista suojautumista on parannettu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kypärien ja suojaliivien hankkimista. Tähän tulisi Korhosen mukaan Suomenkin satsata. Samoin pitäisi hänen mukaansa kehittää rauniopelastamista esimerkiksi miinoitetulla alueella.

Väestönsuojista heräsi runsaasti keskustelua Suomessa Ukrainan sodan alettua. Suomessa tilanne on Ukrainaa parempi, sillä Ukrainalta puuttuvat yleisesti väestönsuojiksi rakennetut tilat. Sisäministeriön viimevuotisen selvityksen mukaan suurin osa väestönsuojista on hyvässä kunnossa, mutta niiden varustuksessa on korjausvelkaa.

^{Ukrainassa ei} ehditty kaikilla alueilla evakuoida väestöä etukäteen ennen Venäjän hyökkäystä. Oikea-aikainen evakuointi onkin välttämätöntä, raportissa todetaan.

Sisäministeriön tammikuussa julkaistussa evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohjeessa hyvinvointialueiden vastaanottokapasiteetti on suunniteltu niin, että kukin alue ottaisi vastaan 25 prosenttia hyvinvointialueen vakinaisesta asukasmäärästä.

–  Järjestelmää on pidetty koko ajan yllä aseellisia konflikteja varten. Kuntien varautuminen on suhteellisen hyvä, mutta siinä on vaihtelua Suomen sisällä, Korhonen sanoo.

Kriisitilanteessa on tärkeää vastata väestön perustarpeisiin. Ukraina perusti toissavuoden syksyllä viranomaisten johdolla keskuksia, joiden englanninkielinen nimi on Points of Invincibility, eli suomeksi kutakuinkin "voittamattomuuspiste". Keskuksissa on tarjolla esimerkiksi sähköä ja puhelinten latausmahdollisuuksia, viestinnän palveluita, internetyhteyksiä, lämpimiä tiloja, juomia ja ruokaa sekä ensiapupalveluita. Samankaltaisia suunnitelmia on esitetty Suomessakin jo ennen Ukrainan sotaa.

^{Korhonen korostaa,} että väestön ja erilaisten yhteisöjen kyky varautua omatoimisesti on tärkeä tekijä väestönsuojelun kannalta. Viranomaisten lisäksi kolmas sektori ja vapaaehtoistoiminta ovat merkittäviä toimijoita konfliktissa, ja niiden valmiuksia on tärkeä hyödyntää.

Ukrainan sodassa väestönsuojelun ja pelastustoimen työntekijöiden henkinen ja fyysinen kuormittuminen on ollut valtavan suurta. Raportin mukaan myös psykososiaalisen tuen ja fyysisen palautumisen merkitys on tunnistettava varautumisessa ja sen suunnittelussa.

Korhosen mukaan varautumisen kustannukset riippuvat siitä, mille tasolle varautuminen halutaan viedä. Kouluttaminen maksaa vain joitakin satoja tuhansia, kun taas erilaisen kaluston hankkiminen kymmeniä miljoonia euroja. Hän kuitenkin korostaa, että varautumista on kehitettävä.

–  Yhtään ihmishenkeä ei pidä menettää puutteellisen varautumisen vuoksi.