Poliisin tietoon tuli viime vuonna 85 henkirikosta – Suomessa tapetaan väkilukuun suhteutettuna muita Pohjoismaita enemmän

Viime vuonna tapahtui useita paljon huomiota saaneita henkirikoksia. Runsaasta uutisoinnista huolimatta henkirikosten määrä pysyi aiempien vuosien tasolla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 tapahtui 85 henkirikosta, mikä on kaksi enemmän kuin vuonna 2021.

Henkirikosten määrä lähti Suomessa ja muissa länsimaissa laskuun 1990-luvun puolivälissä, mutta viime vuosina lasku on Suomessa taittunut.

– Kiinnostavaa on, että on pitkään eletty vähenevän henkirikollisuuden aikaa, mutta jostakin syystä hyvä kehitys ei ole enää jatkunut, sanoo tutkijatohtori Karoliina Suonpää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista (Krimo).

^{Maailmanlaajuisesti} vertailtuna Suomi ei ole henkirikosten kärkimaita. Länsimaihin vertailtuna tilanne on Suonpään mukaan kuitenkin toinen.

– Esimerkiksi muihin OECD-maihin ja Pohjoismaihin verrattuna Suomessa tapahtuu väkilukuun suhteutettuna enemmän henkirikoksia. Monissa muissa hyvinvoinnin ja turvallisuuden mittareissa Suomi on maailman kärkeä, mutta henkirikollisuudessa ei.

Suurin osa henkirikoksista tehdään Suomessa yksityisasunnossa. Henkirikokset tapahtuvat yleensä syrjäytyneiden, alkoholia käyttävien miesten välillä. Toiseksi yleisin henkirikostyyppi on parisuhteessa naisiin kohdistuvat henkirikokset.

– Myös parisuhteessa tapahtuvien henkirikosten taso on Suomessa korkeampi verrokkimaihin verrattuna.

^{Viime vuonna} paljon huomiota saaneet henkirikokset ovat Suomen tilanteessa poikkeuksellisia. Vantaan Myyrmäessä nuoreen postinjakajaan kohdistui vakava väkivallanteko marraskuussa. Epäillyn murhan tekijä ei ole selvinnyt, mutta tutkinta on vielä kesken.

Suonpää sanoo, että vain pieni osa henkirikoksista ei selviä kuukauden kuluessa teosta.

– Selvitysaste on Suomessa ihan huippuluokkaa. Lähtökohtaisesti se, että henkirikos jäisi kokonaan selvittämättä, on hyvin poikkeuksellista.

^{Poliisi on kertonut,} että Helsingin Puotilassa marraskuun lopulla tapahtunut ampuminen liittyi järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suonpää sanoo, että Suomessa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät henkirikokset ovat hyvin harvinaisia.

– Meidän aineistossamme, joka kattaa viime vuosikymmenen melkein kokonaan, kahdessa prosentissa poliisi arvioi epäillyn tekijän rikollisryhmän jäseneksi. Tämä on tärkeä ero kansainvälisesti.

Helsingin Ullanlinnassa joulukuussa tapahtunut epäilty henkirikos, jossa psykiatrina työskennellyttä miestä epäillään vaimonsa tappamisesta, erottuu myös tyypillisistä parisuhdesurmista.

Suonpää sanoo, että myös parisuhdetapoissa korostuu heikko-osaisuus. Hän kuitenkin lisää, että tekijän taustat vaihtelevat paljon ja tekijöitä löytyy kaikista ryhmistä.

^{Loppuvuodesta} otsikoissa olivat myös tutkinnat, joissa samaa viisikymppistä miestä epäillään eri aikoina tapahtuneista naisten katoamisista ja tapoista.

Mika Moringin epäillään tappaneen 28-vuotiaan naisen elokuussa jossain päin Suomea. Poliisi on pyytänyt tietoa kaksikon liikkeistä Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa tai Lapissa. Moringia epäillään myös syksyllä 2019 Pohjois-Savossa kadonneen 35-vuotiaan naisen taposta. Hän on kiistänyt rikosepäilyt.

Suonpää sanoo, että tyypillisesti niissä tapauksissa, joissa tekijällä on monta uhria, kyse on esimerkiksi perhesurmasta tai kouluampumisesta. Henkirikosten uusiminen on myös harvinaista.