Presidentti Stubb tekee tiistaina ensimmäisen maakuntamatkansa Ahvenanmaalle

Demilitarisointi ja Venäjän konsulaatti. Nämä lienevät ensimmäiset sanat, jotka valtakunnan politiikkaa viime vuosina seuranneella tulee Ahvenanmaasta mieleen.

Ahvenanmaan puolustuspoliittinen erityisasema on puhuttanut mediassa säännöllisin väliajoin siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan.

Tällä viikolla Ahvenanmaa on taas valokeilassa, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee tiistaina maakunnassa ensimmäistä kertaa presidenttinä.

–  Minä olen erittäin iloinen siitä, että presidentti Stubb ja Suzanne Innes-Stubb tulevat Ahvenanmaalle näin aikaisessa vaiheessa presidenttikautta, ja uskon koko Ahvenanmaan jakavan tämän mielipiteen, hehkutti RKP:n ainoa ahvenanmaalainen kansanedustaja Mats Löfström STT:lle.

Presidentti Stubb tutustuu vierailulla Ahvenanmaan itsehallintoon sekä tapaa Ahvenanmaan maakunnan edustajia. Lisäksi presidenttipari tapaa kansalaisia Maarianhaminan torilla ja vierailee Kastelholman linnassa.

Suzanne Innes-Stubbilla on erillisohjelmaa presidenttiparin yhteisen ohjelman lisäksi. Erillisohjelmaan kuuluu muun muassa vierailu Maarianhaminassa sijaitsevassa Ahvenanmaan Merenkulkumuseossa.

^{Ahvenanmaa on ollut} demilitarisoitu vuodesta 1856, ja vuonna 1921 demilitarisointi vahvistettiin. Demilitarisointi tarkoittaa, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua eikä saaria saa linnoittaa.

Saarella ei näin ollen ole varuskuntaa. Ahvenanmaa on valtiosopimuksella myös neutralisoitu eli saaristo on konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.

Löfströmin mukaan ahvenanmaalaisten näkemykset omasta puolustuksestaan eivät ole varsinaisesti muuttuneet, vaikka puolustukseen liittyvät kysymykset ovatkin nyt enemmän tapetilla kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Aivan kuten Manner-Suomessakin.

Se, mikä Löfströmin mielestä on muuttunut, on ymmärrys turvallisuuden käsitteestä.

–  Me tarvitsemme myös muunlaista varautumista ja joustavuutta kuin vain suoraa sotilaallista puolustusta, Löfström sanoi.

Tällä Löfström tarkoittaa esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojelemista ja kyberhyökkäyksiin varautumista.

Löfström kertoi, että Ahvenanmaalla keskustellaan puolustus- ja turvallisuuskysymyksistä aiempaa enemmän. Maakunnassa on myös halua osallistua enemmän alueen turvallisuuden edistämiseen, kuitenkin kansainvälisten sopimusten puitteissa.

^{Demilitarisoinnin purkamista} Löfström ei kannata. Hän perustelee kantaansa sillä, että purkaminen tarkoittaisi kansainvälisestä oikeudesta poikkeamista.

–  Haluan korostaa, että demilitarisointi ei tarkoita sitä, että Ahvenanmaa olisi ilman puolustusta, Löfström sanoi.

Tällä Löfström viittaa siihen, että demilitarisointisopimus antaa Suomen puolustusvoimille valmiudet puolustaa Ahvenanmaata sodan aikana.

Ulkoministeriön viime vuonna Ahvenanmaan kansainvälisestä erityisasemasta ja Venäjän Maarianhaminan-konsulinvirastoon liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä tekemän selvityksen mukaan Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen irtisanominen ei näytä mahdolliselta.

Selvityksessä todettiin myös, että valtiosopimusoikeus ei nykyoloissa tarjoa oikeudellisesti varmaa ja riidatonta keinoa Venäjän konsulaatin sulkemiseksi.