Rauhanmies Ahtisaari jätti jäljen – "Osasi tulla lähelle ja etsiä yhteyttä"

Presidentti Martti Ahtisaari ei paennut muodollisen arvovallan eikä aseman taakse, vaan osasi tulla lähelle ja etsiä yhteyttä. Näin sanoi emerituspiispa Eero Huovinen Ahtisaaren hautajaisissa perjantaina pitämässään siunauspuheessa.

Ahtisaaren perheen valitsema monipuolinen musiikki ja tilaisuudessa pidetyt puheet toivat hierarkioita kaihtaneen Ahtisaaren ihmisenä lähelle. Jo Brian Enon An Ending alkusoittona sulatti turhan jäykkyyden, vaikka paikalla oli arvovieraita kuten Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ja Namibian presidentti Hage Geingob.

Ahtisaaren rauhanvälitystyö Indonesiassa, Kosovossa, Namibiassa ja muualla on jättänyt jälkensä lukemattomien ihmisten elämään.

–  Moni hänet maailmalla kohdannut on tullut myös tänne tänään pitkien matkojen takaa kunnioittamaan hänen muistoaan, sanoi muistopuheessaan presidentti Sauli Niinistö.

Helsingin tuomiokirkko, johon mahtuu 1 300 ihmistä, oli täynnä kutsuvieraita ja kansalaisia.

^{Siunaustilaisuudessa} poikakuoro Cantores Minores lauloi "varjele ja siunaa Afrikkaa, Amerikan maita, Eurooppaa, Australiaa, suurta Aasiaa". Se on virrestä 501, jonka sävel on muun muassa Etelä-Afrikan kansallislaulu. Rukousvirren on sanoittanut suomalainen gospelmuusikko Jaakko Löytty, jolla on tiiviit yhteydet Afrikkaan.

Rauhannobelisti Ahtisaaren työkenttänä oli koko maailma. Siunaustilaisuudessa siitä muistutti myös ndongankielinen raamatunluenta. Ndongan kieltä puhutaan Namibiassa ja Angolassa, joissa Ahtisaari on vaikuttanut.

Niinistön mukaan Ahtisaari oli sanonut olevansa ikuinen evakko. Niinistön mukaan lapsuuden kokemus arjen haavoittuvuudesta auttoi Ahtisaarta myöhemmin asettautumaan konfliktialueiden hädänalaisten ihmisten asemaan.

^{Liput laskettiin} puolitankoon hautajaisten vuoksi koko maassa. Helsingissä sade ei tauonnut kertaakaan sen aikana kun Ahtisaari saateltiin viimeiselle matkalleen. Siitä huolimatta kansalaisia oli kerääntynyt tien vierustoille seuraamaan surusaattoa, joka kulki kirkolta kantakaupungin läpi Hietaniemen hautausmaalle. Poliisi arvioi, että paikalla oli tuhansia ihmisiä.

Helsinkiläinen Elsa Vasama todisti Ahtisaaren viimeistä matkaa Presidentinlinnan edustalla, johon surusaatto pysähtyi minuutiksi.

–  Minusta oli kunnioittavaa tulla paikalle. Hän on saanut kuitenkin rauhanpalkinnon, joka on tällä hetkellä ajankohtainen, hän sanoi.

Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.

^{Omaiset jättivät} viimeiset jäähyväisensä Ahtisaarelle hämärtyvässä illassa Hietaniemen hautausmaalla. Arkkua oli laskemassa Ahtisaaren poika Marko Ahtisaari. Hän ja Eeva Ahtisaari jättivät molemmat hautaan yhden punaisen ruusun.

Seremonioiden jälkeen myös kansalaiset vierailivat haudalla.

Ahtisaari haudattiin hautausmaan alueelle, jossa sijaitsevat presidentti Mauno Koiviston, Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat. Lähes kaikki Suomen presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Viimeksi presidenteistä hautaan saateltiin Koivisto, joka kuoli vuonna 2017.

Ahtisaari kuoli 16. lokakuuta Helsingissä 86-vuotiaana. Hän oli jättäytynyt pois kaikesta julkisesta toiminnasta syksyllä 2021. Tuolloin julkisuuteen kerrottiin, että hän sairastaa Alzheimerin tautia.

Presidenttinä hän toimi vuosina 1994–2000.