Hallitus haluaa ulkomaisten opiskelijoiden kattavan koulutuksensa kustannukset – säästötoimet osunevat opiskelijoiden apurahoihin

Tulevaisuudessa todennäköisesti yhä useampi Suomessa opiskeleva ulkomainen opiskelija joutuu pohtimaan, mistä kaapia rahat opintojensa kustantamiseen.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa mainitaan, että se etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lukukausimaksuvelvolliset opiskelijat halutaan kattamaan koulutuksensa aiheuttamat kustannukset.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallitusneuvottelijoille toukokuussa luovuttaman muistion mukaan tavoitteena on, että kansainvälisten opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ei kohdistuisi enää julkista rahoitusta. Muutoksen katsotaan vapauttavan resursseja muiden opiskelijoiden kouluttamiseen.

–  Korkeakoulut ovat käyttäneet merkittävän osan lukuvuosimaksuista saaduista tuloista opiskelijoiden apurahoihin, kertoo korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen OKM:stä.

Tällöin koulutuksen kustannusten kattamista ei tapahdu.

^{Korhonen johtaa} OKM:n työryhmää, joka valmistelee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen täyskatteellistamista. Työryhmä arvioi, mitä lukukausimaksujen täyskatteellisuus käytännössä tarkoittaisi. Työryhmässä tullaan tarkastelemaan niin lukuvuosimaksujen korottamista kuin apurahojen osuutta. Työryhmä selvittää myös korkeakoulujen hakemusten käsittelymaksujen palauttamista.

Suomessa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat korkeakouluopiskelijat ovat joutuneet maksamaan tutkinto-opinnoistaan lukukausimaksuja vuodesta 2017 lähtien. Viime vuonna suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli yhteensä yli 10  000 lukukausimaksuvelvollista opiskelijaa.

Lainsäädännöllisesti korkeakoulujen tulee periä kyseisiltä opiskelijoilta vähintään 1  500 euron suuruisia lukuvuosimaksuja. Lukuvuosimaksut eivät koske suomen- tai ruotsinkielisiä tutkintolinjoja. Korkeakoulut tukevat opiskelijoita apurahajärjestelmillä.

Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund kertoo, että Helsingin yliopistossa lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ovat tutkinto-ohjelmasta riippuen noin 13  000–18  000 euroa. Vaikka osalle opiskelijoista myönnetään koulutuksen kokonaan tai puolet siitä kattava apuraha, suurin osa opiskelijoista kustantaa itse omat lukukausimaksunsa.

Nordlundin mukaan Helsingin yliopistossa lukuvuosimaksut pysyisivät suurin piirtein samansuuruisina, mikäli lukuvuosimaksu-uudistus astuisi voimaan. Yliopiston lukuvuosimaksut kattavat pääosin kustannukset, joten tarvetta maksujen korottamiselle ei liiemmin olisi.

–  Joidenkin alojen opetus on kalliimpaa kuin toisten. Voi olla, että niillä aloilla joudumme laskemaan apurahojen määrää, jotta kustannukset saadaan täysin katettua, sanoo Nordlund.

^{Maahanmuuttovirasto} Migrin mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä kiinnostaa yhä useampaa ulkomaista opiskelijaa. Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä Migrille oli jätetty yli 8  700 opiskelun perusteella haettua oleskelulupahakemusta. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 50 prosenttia.

Eniten hakemuksia olivat jättäneet Bangladeshin, Kiinan, Sri Lankan, Intian ja Venäjän kansalaiset. Suurin osa hakijoista saa Migriltä myönteisen päätöksen.

Osa opiskelijan oleskeluluvalla maahan tulleista ulkomaalaisista opiskelijoista on kesken opintojaan saanut työperusteisen oleskeluluvan. Tämä on vapauttanut heidät lukuvuosimaksuvelvollisuudesta. Vastaavanlaisia tapauksia on tullut OKM:n tietoon viime aikoina kasvavissa määrin, kertoo Korhonen.

–  Työryhmän tehtävänä on selvittää, millä tavoin Suomen houkuttelevuutta opiskelijamaana ja Suomeen työllistymistä valmistumisen jälkeen lisätään.

Hallitusohjelmassa mainitaan, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille selvitetään opintolainahyvityksen kaltaista helpotusta. Ehtoina hyvityksen saamiselle olisivat ainakin suomalaisesta oppilaitoksesta valmistuminen, lukukausimaksujen maksaminen sekä Suomessa työskentely määräajan verran.

Lukuvuosimaksujen korottaminen herättää varmasti monissa epäilyjä siitä, houkuttaako Suomi enää jatkossa opiskelijoita EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.

–  On mahdollista, että lukukausimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä voi hetkellisesti tippua, Korhonen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että lukuvuosimaksujen käyttöönottoa seurannut ministeriön työryhmä arvioi viime vuonna julkaistussa raportissaan, ettei lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ollut pysyvää vaikutusta ulkomaisten opiskelijoiden määrään.

^{Itä-Suomen yliopistolla} ei toistaiseksi ole suunnitelmia lukukausimaksujen korottamiseksi, kertoo Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä. Lukukausimaksujen nostamisen sijaan kaavailtu uudistus vaikuttaa opiskelijoiden apurahoihin.

–  Tulemme tulevaisuudessa maksamaan pienempiä apurahoja vain osalle opiskelijoista, Määttä sanoo.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelu Itä-Suomen yliopistossa maksaa noin 8  000–10  000 euroa lukuvuodessa. Tällä hetkellä apuraha kattaa puolet opintomaksuista.

Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä on ollut Itä-Suomen yliopistossa noin 400 jo pitkään. Määtän mukaan lukuvuosimaksujen täyskatteellistaminen voi vähentää Itä-Suomen yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden määrää hieman.

^{Helsingin yliopiston} vararehtori Kai Nordlund on optimistinen Helsingin yliopiston vetovoiman suhteen, vaikka muutoksia lukuvuosimaksuihin ja apurahoihin tulisikin.

–  Tämä lukukausimaksujen täyskatteellisuus voi olla haaste sellaisille korkeakouluille, joilla maksut ovat olleet alempia. Sinne ei välttämättä saada ulkomaalaisia enää, Nordlund arvioi.

Suomen kannalta se ei ole Nordlundin mukaan hyvä asia.

–  Suomi tarvitsee korkeakoulutettuja, lahjakkaita ja kunnianhimoisia nuoria. Jos heitä ei saada, olemme taatusti kasvavissa ongelmissa tämän hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.