Suomen ja Ruotsin Nato-tielle nousi uusia kompastuskiviä – Pekka Haaviston kommentit nostattivat kohua ja Turkki perui kolmenväliset neuvottelut toistaiseksi

Suomen ja Ruotsin koukeroiseksi käyneelle Nato-tielle ilmaantui tiistaina uusia kiemuroita, kun ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kommenteista nousi kohu. Haaviston tulkittiin Ylen haastattelussa raottaneen ovea ajatukselle, että Suomi voisi edetä jäsenyyteen myös ilman Ruotsia. Haavisto täsmensi myöhemmin lausuntojaan ja vakuutti, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-jäsenyys on edelleen tärkeä prioriteetti.

Illansuussa Turkki ilmoitti, että sen kolmenväliset neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa on peruttu toistaiseksi. Neuvottelujen piti jatkua helmikuussa.

Ukrainassa vieraillut presidentti Sauli Niinistö rauhoitteli kohua todeten, että ratkaisu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista Turkissa on edelleen maan presidentti Recep Tayyip Erdoganin käsissä. Presidentin mukaan Turkin ratifiointia voidaan odottaa jossain vaiheessa Turkin vaalien jälkeen.

–  Näitä kolmikantaneuvotteluja on käyty hyvin tiiviisti. Niissä ei ole sinänsä saavutettu kovin paljon, mutta niissä on tehty selväksi, mikä tilanne esimerkiksi Suomessa on. Täytyy nähdä myös niin, että niissä sitä ratkaisua ei olisi kyllä syntynytkään, Niinistö pohdiskeli.

Niinistön arvion mukaan enemmän merkitystä on Turkin vaaleilla, joita Erdogan päätti äskettäin aikaistaa toukokuulle. Ratifiointi on Niinistön mukaan odotettavissa niiden jälkeen.

–  Kyllä uskon, että viimeistään vaalien jälkeen asia nousee vahvasti esille. Uskon kyllä, että ratifiointi jossain vaiheessa silloin sitten toteutuu.

Haavisto kertoi tiistaina keskustelleensa asiasta Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.

–  Hän edelleen vahvisti sen, että Naton ehdoton oma prioriteetti on se, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät yhtä aikaa Naton jäseniksi, Haavisto sanoi ja kertoi tämän johtuvan muun muassa Pohjoismaiden puolustussuunnittelusta.

Turkki on ollut viime aikoina suuttunut viikonloppuna Tukholmassa pidetystä mielenosoituksesta, jossa äärioikeistolainen poliitikko poltti Koraanin lähellä Turkin suurlähetystöä. Turkkia ärsytti myös Tukholmassa aiemmin järjestetty mielenosoitus, jossa roikotettiin Erdogania esittävää nukkea. Erdogan sanoi maanantaina, että Ruotsin ei pidä odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen.

Yle kysyi Haavistolta, onko Suomen järkevää edelleen edetä Nato-prosessissa samaa tahtia Ruotsin kanssa.

–  Varmasti molempien maiden turvallisuutta ajatellen se on ehdottomasti ykkösvaihtoehto, mutta täytyy tietysti arvioida tilannetta. Onko tapahtunut jotain sellaista, joka pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemistä. Nyt on vielä liian aikaista siihen ottaa kantaa, Haavisto sanoi.

Kommentti hämmensi Ruotsissa. Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström sanoi olevansa yhteydessä Suomeen selvittääkseen, mitä Haavisto tarkoitti.

– Ruotsi kunnioittaa Ruotsin, Suomen ja Turkin välistä sopimusta Nato-jäsenyydestämme. Olemme tehneet niin tähän asti ja teemme niin jatkossakin, hän sanoi uutistoimisto TT:lle kirjallisesti antamassaan kommentissa.

Haaviston mukaan hän ja Billström ovat yhtä mieltä siitä, että Nato-prosessiin on nyt tullut vähintäänkin muutamien viikkojen lykkäys.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa yhtä aikaa, ja maat ovat pyrkineet etenemään samaa tahtia. Suomen valtionjohto on ollut haluton edes spekuloimaan mahdollisuudella, että Suomi voisi päästä Naton jäseneksi ennen Ruotsia.