Inflaatio ei ole kurjistanut kouluruokaa – Joensuussa resepteihin on tehty muutoksia

Kohonneet raaka-aine- ja energiakustannukset ovat muuttaneet koulujen ruokalistoja vain vähän, mutta kunnille kouluruoka maksaa tätä nykyä enemmän kuin vuosi sitten, kertovat kaupunkien ateriapalveluista vastaavat tahot STT:lle.

Esimerkiksi Tampereella ruoan päiväkoteihin ja peruskouluihin valmistava Pirkanmaan Voimia Oy sopi Tampereen kaupungin kanssa 7,3 prosentin hinnankorotuksesta kouluruokaan tälle vuodelle.

–  Sen avulla asiakkaan haluamasta palvelutasosta voidaan pitää mahdollisimman hyvin kiinni, Voimian liiketoimintajohtaja Tarja Alatalo sanoo.

Yhden kouluaterian myyntihinta asiakkaalle on Tampereella nyt 2,88 euroa. Raaka-aineet muodostavat hinnasta Alatalon mukaan noin kolmanneksen. Lisäksi hinta kattaa muun muassa energia- ja työvoimakulut.

Sitä, mistä raaka-aineista ruoka tehdään, tarkastellaan Alatalon mukaan myös normaalitilanteissa eikä vain silloin, kun inflaatio aiheuttaa painetta siirtyä halvempiin raaka-aineisiin.

–  Jos on mahdollista käyttää edullisempia vaihtoehtoja ruoan laatua tai ravitsemuksellisuutta heikentämättä, niin totta kai sellaisia tarkennuksia tehdään, Alatalo sanoo.

^{Oulussa ateriahintojen} hinnankorotus oli tälle vuodelle 3,8 prosenttia. Rahassa se tarkoittaa 700  000 euroa, Oulun Tilapalveluiden käyttäjäpalvelupäällikkö Ritva Lasaroff sanoo.

–  Tälle vuodelle haettiin lisämäärärahaa ateriapalveluiden tuottamiseen, ja se saatiin. Yleensä annosten hintoja ei ole kovin helposti korotettu.

Vaikka säästöpainetta olisi, kovin paljoa kouluruoasta ei voisi säästää, Lasaroff sanoo. Ateriahinnat ovat matalia: tänä vuonna lukiolaisen ateria maksaa Oulussa 2,20 euroa, yläkoululaisen 2,06 euroa ja alakoululaisen 1,60 euroa.

Säästöjä on Oulussa haettu pienillä teoilla: esimerkiksi kanafileet on vaihdettu hinnaltaan huokeampiin paistileikkeisiin ja toisinaan tuoretta lohta on korvattu pakastelohella tai muulla pakastekalalla.

–  Muutosten vaikutukset ovat pieniä ja toivomme, ettei lapsi tai nuori huomaa niitä, Lasaroff sanoo.

Tämänkaltaisten pienten muutosten lisäksi säästön varaa ei kouluruoassa juuri ole.

–  Ne (säästöt) ovat niin marginaalisia, että jätetäänkö oppilailta viikoittainen jälkiruoka pois vai ei.

^{Joensuun seudulla} kouluaterioiden hintaa nostettiin vuodenvaihteessa noin kuudella prosentilla.

–  Meillä on siten hyvä tilanne, että meidän ostaja-asiakkaamme eli kunnat ovat ymmärtäneet kustannusnousun ja ovat talousarvioissaan pystyneet varautumaan siihen, alueella kouluruoan tuottamisesta vastaava Polkka Pohjois-Karjalan tukipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Hannele Portman sanoo.

Mistään raaka-aineesta ei ole luovuttu kokonaan. Raaka-aineissa edullisempaa vaihtoehtoa pyritään etsimään aina, eikä se Portmanin mukaan näy asiakkaalle.

–  Käytännössä se tarkoittaa, että resepteihin tehdään pientä säätöä. Eli jos on mahdollista, niin tehdään ruoka aina kulloinkin edullisimmasta raaka-aineesta.

Portman kiittelee yhtiön omistaja-asiakkaiden eli kuntien tahtotilaa kouluruoan rahoitukseen liittyvissä asioissa.

–  Neuvotteluissa kysymys näyttäytyi sellaisena, että halutaanko aterian laadun säilyvän entisellään, jolloin hinta nousee, vai ovatko eurot tärkeämpiä, jolloin aterian laatu laskee.

–  Kaikki asiakkaat pitivät laatua tärkeämpänä kuin euroja.