play

Ahman metsästysluvista poronhoitoalueella kiistellään rajusti

Ahmojen metsästäminen jatkui Suomessa vuonna 2017. Sitä ennen petoeläin oli rauhoitettu 35 vuoden ajan. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Ahmojen metsästäminen jatkui Suomessa vuonna 2017. Sitä ennen petoeläin oli rauhoitettu 35 vuoden ajan. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

STT-Lehtikuva

Enintään kahdeksan ahman metsästämisen mahdollistava asetus jakaa voimakkaasti mielipiteitä.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää ahmojen metsästämistä ainoana keinona torjua kasvavat vahingot porotaloudelle. Suomen WWF vastustaa ahmojen tappamista ja esittää muita keinoja ahmojen ja porotalouden rinnakkaiselon turvaamiseksi.

Erityisasiantuntija Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että ahmojen metsästämisen sallivalla poikkeusluvalla suojataan tehokkaimmin poroelinkeinoa.

–  Esitämme poikkeuslupaa kahdeksan ahman metsästämiselle metsästyskaudelle 2021–2022 kuten kaikkina aikaisempinakin vuosina, jolloin ahmaa on metsästetty.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Se onnistuu Ruotsissa, missä ahmakanta on kääntynyt kasvuun. Kun korvaus tulee ahmakannan koon perusteella, se kääntää asetelman aivan erilaiseksi. Suomen osalta näin kävi vainotun maakotkan osalta, Tolvanen perustelee.

Ahmojen metsästäminen jatkui Suomessa vuonna 2017 petoeläimen oltua sitä ennen 35 vuoden ajan rauhoitettuna. Ahma rauhoitettiin koko maassa metsästämiseltä vuonna 1982.

Vuoden 2021 helmikuussa ahmoja oli Suomessa 390-400

Erityisasiantuntija Laanikari sanoo, että asetus poikkeusluvista ahmojen metsästämiseen pyritään antamaan ennen uutta vuotta. Lausunnot ahman metsästyksestä annettavaan asetukseen on annettava viimeistään maanantaina 20. joulukuuta. Metsästäminen on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin käynnistyy ahmojen lisääntymisaika.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Vahinkoperusteisissa luvissa metsästysaika on käytännössä 21 päivää tai lyhyempi. Hakemuksia saattaa olla jo Suomen riistakeskuksessa sisällä ja päätökset tehdään, kun asetus astuu voimaan. Metsästys on pantavissa toimeen valituksesta huolimatta, ellei hallinto-oikeus määrää sitä täytäntöönpanokieltoon.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan vuoden 2021 helmikuussa ahmoja oli Suomessa 390–400. Pohjois-Suomeen rajoittuvalla poronhoitoalueella ahmakannasta Luke arvioi olevan 160–170 ahmaa ja sen ulkopuolella noin 230 yksilöä. Ahmakanta on lisääntynyt 1990-luvun alkuun verrattuna noin kymmenkertaiseksi.

WWF:n Petteri Tolvanen sanoo, että maa- ja metsätalousministeriön asetusmuistiossa annetaan väärä kuva ahman lisääntymisalueista.

–  Ahmakannan kasvu on tosiasia, mutta kannan kasvu on tapahtunut pääasiassa poronhoitoalueen eteläpuolella. Pohjois-Lapin ahmakanta on taantunut ainakin viidenneksen poikkeuslupametsästyksen aikana.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Skandinaavinen tunturiahma elää Suomessa Lapin tunturialueilla. Sen ohella poronhoitoalueen eteläpuolella elää runsastuva metsäahmakanta,

WWF:n ehdotus reviiripohjaisesta korvaamisesta torjutaan

Poikkeuslupa jokaisen ahman kaatamiseen on haettava erikseen Suomen riistakeskukselta. Riistakeskus harkitsee aina ennen poikkeusluvasta päättämistä, onko alueelle muuta tyydyttävää ratkaisua kuin ahman metsästäminen. Samalla se päättää, haittaako metsästäminen ahmakannan suotuisan suojelutason saavuttamista.

Vuonna 2020 Suomessa kirjattiin runsaat 3  400 ahman tappamaa poroa, kun vastaava luku oli sitä edeltävänä vuonna runsaat 2  100.

–  Ahma on erittäin merkittävä vahingonaiheuttaja porotaloudelle. Sen takia pahimpia yksilöitä on pakko poistaa metsästämällä, Jussi Laanikari sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ahmavahinkojen laskennalliseksi summaksi arvioitiin vuonna 2020 lähes kuusi miljoonaa euroa, kun vastaava luku oli reilusti alle neljä miljoonaa euroa vuonna 2019. Kaikkiaan porovahinkoja korvattiin yli yhdeksällä miljoonalla eurolla vuonna 2020.

WWF Suomen esittämät korvaavat keinot metsästykselle, kuten ahmojen siirtäminen ja reviirikohtaiset korvaukset, eivät ole Laanikarin mukaan realistisia.

–  Reviiripohjaisella korvausjärjestelmällä ei ole minkäänlaista tukea poroelinkeinon harjoittajilta, Paliskuntain yhdistykseltä tai saamelaiskäräjiltä. Poroelinkeino ei itse halua eikä näe tätä mahdollisena. Se ei vähennä yhtään vahinkoa, Laanikari lisää.

Korvausjärjestelmä toimii, kun porovahingot ilmoitetaan viipymättä

WWF:n Tolvanen sanoo, että ahmatuhojen korvauksissa on viitteitä väärinkäytöksistä. Hän korostaa pitävänsä porovahinkojen korvaamista sinänsä oikeudenmukaisena.

–  Nyt ahma joutuu tavallaan korkeiden vahinkokorvausten sijaiskärsijäksi tuhoista, joita se ei ole aiheuttanut. Suomessa järjestelmä perustuu vahinkomääriin. Samaan aikaan Tunturi-Lapin paliskunnissa ylitetään sallittu poroluku, Tolvanen sanoo.

Laanikari torjuu väitteet paliskuntien mahdollisista väärinkäytöksistä.

–  Korvausjärjestelmä on toimiva, mikäli kaikki noudattavat pelisääntöjä eli ilmoittavat porovahingosta viipymättä. Epäilykset siitä, että poromiehet ilmoittaisivat itsestään nälkään kuolleita poroja ahmojen tappamiksi, ei pidä paikkaansa,

"Poikkeuslupien myöntäminen Natura-alueella on kaikesta räikein osa tätä asiaa"

Korkein hallinto-oikeus päätti viime vuonna, että ahman metsästys Natura 2000 -alueella edellyttää ahmakannan arvioimista luonnonsuojelulain perusteella. Viime talvena metsästettiin vain puolet ahmojen kahdeksan kannan kiintiöstä: yksi ahma Natura-alueelta ja kolme sen ulkopuolelta.

–  Kukaan ei tarkalleen tiedä, mikä on yksittäisen Natura-alueen ahmakanta. Tieto on merkitty karkeana arviona tyyliin 1–5 ahmaa. Käytännössä niillä alueilla on tehtävä Natura-arvio ja arvioitava yhden ahman poiston vaikutus koko Natura-alueen ahmakantaan. Jos sieltä poistetaan vain yksittäinen vahinkoyksilö, niin vaikutus koko ahmakantaan on aika neutraali, maa- ja metsätalousministeriön Laanikari sanoo.

WWF, kuten myös Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, pitävät ahman metsästämistä Natura-alueella suurena epäkohtana.

–  Poikkeuslupia on myönnetty Natura-alueella. Se on kaikesta räikein osa tätä asiaa. Tappolupia ei pitäisi myöntää lainkaan näille alueille, joissa ahma on yhtenä suojeluperusteena.

Esimerkiksi Urho Kekkosen Kansallispuistossa metsästettiin vuosina 2017–2019 yhteensä seitsemän ahmaa, ohjelmajohtaja Tolvanen toteaa.

–  Alueen ahmakannan arvioidaan olevan 1–5. Kun tiedetään, että ahma on pitkäikäinen ja hitaasti lisääntyvä laji, on aika selvää, että sillä on vaikusta ahmakantaan.

Yhtenä keinona ahmojen suojelemiseksi WWF esittää erityistä vahinkoa aiheuttavien ahmojen siirtämistä.

–  Meillä on Suomenselällä Pohjanmaan rannikolta itään poronhoitoalueelta siirretty ahmakanta. Se on sinne vakiintunut. Norjassa suurpetojen poistot tehdään suurelta osin viranomaistyönä.

Maa- ja metsätalousministeriön Laanikarin mukaan ahmojen siirtoihin ryhdytään vain, jos paikallisen väestön asenteet hanketta kohtaan ovat riittävän myönteiset.

–  Tähän mennessä suhtautuminen on ollut kielteistä. Muutamien yksilöiden siirroilla ei myöskään ole käytännön merkitystä, koska ahmakanta kasvaa muutoinkin suotuisasti poronhoitoalueen ulkopuolella.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi