play

Aikuisista tehtyjen huoli-ilmoitusten määrä on kasvanut – ei koronan vuoksi vaan siksi, että ilmoitus tunnetaan entistä paremmin

Huoli-ilmoituksen voi tehdä aikuisesta, jonka pärjääminen, terveys tai turvallisuus herättää huolta. LEHTIKUVA / Vesa Nukari

Huoli-ilmoituksen voi tehdä aikuisesta, jonka pärjääminen, terveys tai turvallisuus herättää huolta. LEHTIKUVA / Vesa Nukari

STT-Lehtikuva

Naapurin vanhus eksyy jatkuvasti rappukäytävässä, aikuisen ystävän arjenhallinta näyttää lipsuvan päihteiden vuoksi, tai huoltoyhtiö huomaa kerrostaloasunnon olevan täpötäynnä roinaa. Miten puuttua läheisen, tutun tai joskus tuntemattomankin aikuisen huolestuttavaan tilanteeseen?

Yksi väylä on huoli-ilmoitus, jonka voi tehdä aikuisesta, jonka pärjääminen, terveys tai turvallisuus herättää huolta. STT kysyi eri alueilta Suomesta, miten huoli-ilmoitusten määrä on kehittynyt ja onko koronapandemia vaikuttanut ilmoitusmääriin. Kaikkialta kerrottiin, että erityisesti yksityishenkilöiden tekemien ilmoitusten määrässä on viime vuosina ollut kasvua.

Haastateltavat sanovat, että huoli-ilmoituskynnystä on pyritty aktiivisesti madaltamaan ja samalla lisäämään kansalaisten tietoisuutta sen olemassaolosta. Vaikka paikoin koronasulun kerrotaan osittain vaikuttaneen ilmoitusten määrään ja sisältöön, suurimpana tekijänä pidetään juuri ilmoitusmekanismin tunnettuuden lisääntymistä.

Esimerkiksi palvelupäällikkö Anna Pekkarinen Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista kertoo, että korona-aikana ilmoituksissa ilmi tulleet ongelmat olisivat olemassa ilman koronaakin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Toki jonkin verran on sitä, että kun läheisiä ei ole päästy tapaamaan, omaiset eivät välttämättä tiedä, mikä tilanne on. Merkittävästi tämä ei kuitenkaan ole määriin vaikuttanut.

Ilmoitusmäärien nousun taustalla Pekkarinen näkee paitsi tavoitettavuuden ja palveluiden tunnettuuden myös tuen tarpeen kasvun.

"On enemmän välittämisen ilmapiiriä"

Oulussa huoli-ilmoitusten määrässä koronan kerrotaan näkyvän. Kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkinen sanoo, että kun viime vuoden tammi–syyskuussa ilmoituksia oli tehty reilut 3  000, tänä vuonna luku on vastaavassa ajassa reilusti yli 4  000. Kasvua on erityisesti yli 65-vuotiaista tehtyjen ilmoitusten määrässä, ja heidän kohdallaan yleisin syy on toimintakyvyn heikkeneminen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kyse ei ole vain siitä, että koronapandemia olisi herättänyt huolta, vaan kaupunki on Heikkisen mukaan lisännyt huoli-ilmoituksesta tiedottamista pandemian vuoksi. Lisäksi hän uskoo pandemian saaneen aikaan sen, että ihmiset huomioivat läheisiään enemmän.

–  On enemmän välittämisen ilmapiiriä. Koen huoli-ilmoituksen niin, että se on välittämistä.

Helsingin Seniori-infon neuvontapäällikkö Minna Nummi kertoo ilmoitusten määrän olevan yleisesti kasvusuunnassa, minkä hän uskoo johtuvan entistä paremmasta tiedotuksesta ja kansalaisten yleisestä valveutuneisuudesta. Korona-aika on näkynyt siten, että kun omaishoidettavien lyhytaikaispaikat ovat koronasulun aikaan olleet kiinni, monet omaishoitajat ovat uupuneet.

Koronasta ehkä välillisiä vaikutuksia

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelut vastasi STT:n kysymyksiin eri palveluista kootusti sähköpostitse. Kaupungin tilastojen mukaan ilmoitusten määrä on kasvanut vuosittain, mutta koronan vaikutusta on vaikea arvioida.

–  Tuntuma on, että (korona) on lisännyt ilmoitusten määrää, viestissä kerrotaan.

Myös Turun kaupungin sosiaalityön johtaja Minna Virta ja palveluohjauksen päällikkö Eira Helin kertovat, että huoli-ilmoitusten määrä kaupungissa on kasvanut. Ensimmäisenä koronakeväänä 2020 ilmoituksissa oli Virran mukaan notkahdus samoin kuin lastensuojeluilmoitusten määrässä, mutta tilanne kurottiin loppuvuoden aikana kiinni.

Johtavat sosiaalityöntekijät Tarja Husso ja Jaana Väyrynen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä Siun sotesta kertovat niin ikään yksityishenkilöiden tekemien ilmoitusten määrän kasvaneen. Väyrysen mukaan määrää voi osin selittää se, että Itä-Suomessa asuu iäkkäitä ihmisiä ja monien iäkkäiden omaishoitajana on itsekin iäkäs läheinen.

Johtopäätöksiä koronan seurauksista ei voi tehdä.

–  Jotain voi liittyä siihen, että palveluissa on ollut ruuhkaa tai niitä ei ole ollut. Se voi olla koronan välillinen vaikutus, Väyrynen arvioi.

Taustalla usein arjen horjunta

Kaikki haastateltavat kertovat, että huoli-ilmoitusten taustalla on usein moninaisia ja osin kasautuneita ongelmia, joiden vuoksi elämän ja arjen hallinta horjuu. Siksi myös tuen tarpeissa on usein päällekkäisyyttä.

–  Yleisesti ilmoituksissa on yleensä kyse terveydentilan tai fyysisen toimintakyvyn heikkenemisestä. Yleistä on yksinäisyys ja arjessa pärjäämisen vaikeudet, ja vahvasti näkyvät ikääntyneiden päihteidenkäyttö sekä mielenterveyden ongelmat, Helsingin Nummi sanoo.

Ilmoituksia tehdään myös esimerkiksi puutteellisista asumisolosuhteista, taloudellisista ongelmista ja ikäihmisten muistiongelmista. Joskus on kyse muistisairaista, jotka eivät itse ymmärrä olevansa sairaita ja kieltäytyvät avusta.

Tampereen Pekkarinen kertoo, että vaikka suuri osa ilmoituksista tehdään yli 65-vuotiaista, kokonaisjoukossa on mukana hyvin monenikäisiä ihmisiä. Syitä on moninaisia, mutta ne ovat kaikissa ikäryhmissä samankaltaisia.

–  Voi olla päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia, monimutkaisiakin asumisen ongelmia tai vaikkapa vuokravelkaantumista. Melko paljon tulee tietoon hyvin siivottomia asuntoja, joissa on raivaussiivouksen tarve, sekä taloudellista tai muuta lähisuhteisiin liittyvää kaltoinkohtelua.

Taloudellinen kaltoinkohtelu voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että joku muu käyttää vanhuksen varoja omiin tarkoituksiinsa.

Ilmoituksen voi tehdä kuka vain

Huoli-ilmoituksia tulee viranomaisille sekä sähköisistä palveluista että puhelimitse. Merkittävä osa kaikista ilmoituksista tulee esimerkiksi poliisilta tai ensihoidolta, ja viranomaisilla on myös virkavelvollisuus ilmoittaa huolestaan. Ilmoituksen saa kuitenkin tehdä aivan kuka tahansa.

Helsingin Nummi painottaa, että omaisten ja naapureiden lisäksi huoli voi herätä vaikkapa apteekin farmaseutilla tai taksinkuljettajalla.

–  Ihan kuka tahansa kaupan kassaa myöten voi tehdä ilmoituksen.

Ilmoituksen voi jättää halutessaan täysin anonyymisti.

Kun tekijä on tuttu ihminen, huoli-ilmoitus ei likimainkaan aina tule sen kohteelle yllätyksenä. Tampereen Pekkarinen sanoo, että suurimmassa osassa tapauksista ihminen tietää, että ilmoitus on tehty.

Oulun Heikkisen mukaan ihmiset tekevät hyvin usein huoli-ilmoituksia itse itsestään. Myös Jyväskylässä ilmoituksia on tullut tänä vuonna Kelan jälkeen eniten henkilöltä itseltään, ja omaiset tulevat vasta neljäntenä.

Siivottomassa kodissa saa asua

Jonkin verran on toki myös tilanteita, ettei huoli-ilmoituksen kohdetta lainkaan tavoiteta tai tämä kieltäytyy yhteistyöstä yhtä lailla viranomaisten kuin läheistensäkin kanssa. Silloin sosiaalihuollonkin keinot ovat vähissä.

Nummi huomauttaa, että ilmoitus saattaa tulla sen kohteelle myös järkytyksenä.

–  Voi olla järkyttäväkin tieto, että ulkopuolinen on puuttunut omaan elämäntilanteeseen. Siitäkin selvitään yleensä hyvällä, vahvalla ja luottamuksellisella keskustelulla.

Siun soten Husso korostaa, että huoli-ilmoitusten jälkeisissä selvittelyissä kunnioitetaan aina ihmisen itsemääräämisoikeutta. Esimerkiksi siivoton koti on tavanomainen syy huoli-ilmoitukselle, mutta aihe saattaa olla hyvinkin arka: ihmisellä kun on täysi oikeus elää sotkuisessa kodissa.

–  Koti voi olla siivoton muistisairauden vuoksi, mutta se voi olla myös elämäntapa. Näitä asioita työkentällä ratkotaan, että onko kyse valinnasta vai siitä, ettei ihminen enää pysty ja kykene.

Tuen tarpeen arvioi ammattilainen

Jotkut saattavat epäröidä ilmoituksen tekemistä ja pohtia, onko ongelma vielä riittävän suuri. Tampereen Pekkarinen painottaa, että ensisijaista toki on keskustella ihmisen itsensä kanssa ja kannustaa tätä ottamaan yhteyttä sosiaalihuoltoon. Jos huoli säilyy, ilmoitus on syytä tehdä.

–  Ilmoittajan ei tarvitse pystyä arvioimaan, millaista tuen tarvetta ihmisellä on, vaan se on sosiaalihuollon ammattilaisten asia, hän muistuttaa.

Myös Helsingin Nummi sanoo, että kynnyksiä ei pidä olla.

–  Meidän tehtävämme viranomaisena on arvioida, miten tilannetta lähdetään selvittämään. Kenenkään ei tarvitse miettiä, onko huoli riittävän suuri vai pitäisikö sen olla vielä suurempi.

Huoli-ilmoitusten määrän kasvu on siis viranomaisten näkökulmasta hyvä asia. Kaikki haastateltavat painottavat, että ilmoitus on syytä tehdä mieluummin ennen kuin myöhemmin, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa tai ne voidaan jopa ehkäistä ennalta. Esimerkiksi asumiseen liittyviä vaikeuksia ratkomalla voidaan vähentää asunnottomuutta.

–  Huoli-ilmoituksen kautta tuen tarpeisiin päästään varhemmin kiinni. Jos tilanteet pitkittyvät, monesti ne myös vaikeutuvat, Oulun Heikkinen korostaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi