play

Alkusyksy tarjoaa runsasta sienisatoa ympäri Suomea

Herkkutatteja, punikkitatteja ja kangastatteja löytyy nyt suuria määriä. Lehtikuva / Jussi Nukari

Herkkutatteja, punikkitatteja ja kangastatteja löytyy nyt suuria määriä. Lehtikuva / Jussi Nukari

STT-Lehtikuva

Heinäkuun pitkä hellejakso ja viimeaikaiset runsaat sateet ovat vaikuttaneet suotuisasti tämänvuotiseen ruokasienisatoon. Erityisesti tatteja saa poimittua pitkin poikin Suomea.

–  Jos sieniä haluaa kerätä, kannattaa toimia nyt heti. Tämä runsas sato ei välttämättä jatku koko syksyä, sanoo Panu Halme, luonnonsuojelubiologian lehtori Jyväskylän yliopistosta.

Herkkutatteja, punikkitatteja ja kangastatteja löytyy hänen mukaansa suuria määriä. Myös kehräsieniä on paljon. Samaan aikaan jotkut yleiset ruokasienet näyttävät kuitenkin puuttuvan tyypillisiltä paikoilta.

–  Kantarelli puuttuu joistakin paikoista kokonaan, samoin haperot näyttäisivät olevan vähissä monissa paikoin. Voi olla, että keskikesän hellejakso aiheutti joillekin lajeille sen, etteivät ne tietyissä paikoissa pystyneet tänä vuonna kasvamaan, Halme sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pohjoisessa tuoksuvalmuskaa löytyy runsaasti. Matsutakenakin tunnettu laji on Halmeen mukaan Japanissa kaikkein arvostetuin ruokasieni.

Ilmastonmuutoksesta kärsivät erityisesti pohjoiset sienilajit

Ilmastonmuutoksen vaikutusta sieniin on jonkin verran tutkittu Euroopassa. Halmeen mukaan se on jo nyt muuttanut sienten vuodenkiertoa, eli sitä mihin aikaan vuodesta sienet kasvavat. Tämän seurauksena myös sienten väliset kilpailutilanteet ovat muuttuneet. Erityisesti pohjoisessa viihtyvät sienilajit ovat vaarassa.

– Selvin katoava ryhmä ovat tunturipaljakan sienet. Kun mennään tunturipaljakalle, siellä on paljon sellaisia sieniä, mitä ei löydy muualta ja ne tulevat varmaan häviämään tai ainakin vähenemään, Halme arvioi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kaikille sienille ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole pahasta. Ruokasienistä eteläiset lajit kultarousku ja mustatorvisieni hyötyvät lämmöstä.

Halme mainitsee halkiheltan esimerkkinä lajista, joka on runsastunut Suomessa. Tämä lahopuulaji viihtyy paahteisilla, lämpimillä paikoilla.

Luonnontieteellisen keskusmuseon suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorffin mukaan halkiheltta oli arvioitu 2000-luvun uhanalaisuuden arvioinnissa hyvin harvinaiseksi ja uhanalaiseksi lajiksi.

– 2019 se on arvioitu elinvoimaiseksi, koska sen levinneisyys on muuttunut, ja se pystyy jo elämään paljon pohjoisemmassa, hän sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Metsätyypin muutokset vaikuttavat sieniin

Ilmastonmuutos vaikuttaa sieniin myös metsätyypin muutosten kautta. Halmeen mukaan lehtipuuvaltaiset metsät yleistyvät Suomessa ilmastonmuutoksen myötä.

– Herkkutatti on kuusen mykorritsasieni. Jos kuusi häipyy Etelä-Suomesta, niin siinä häipyy herkkutattikin, hän sanoo.

Metsäyhteisöt ovat verkostoja, jossa yhden osasen kärsimys heijastuu muuallekin. Von Bonsdorff muistuttaa, että Suomesta löytyy suuri määrä sienilajeja ja yksi metsäalue sisältää valtavasti erilaisia sieniä.

– Kasvi-sieni-symbioosi on niin tärkeä, että jos toinen kumppani kärsii, toinenkin kärsii. Mutta on vaikeata sanoa, mikä yksittäinen laji vaikuttaa mihinkin, se jää nähtäväksi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi