Fingridin toimitusjohtajan mukaan kiertävien sähkökatkojen riski on pieni – "Verrattuna siihen, mistä tähän talveen lähdettiin, meillä on nyt enemmän pelimerkkejä"

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen arvioi STT:lle, että toistaiseksi riski kiertäviin sähkökatkoihin on Suomessa pieni. Ruususen mukaan ainoastaan pidempi kova pakkasjakso voisi vaarantaa sähkön saatavuuden. Ainakaan tammikuulle ei ole Ruususen mukaan povattu enää kovia pakkasia.

–  Katkojen mahdollisuutta ei voi sulkea kokonaan pois, mutta kyllä tilanne on nyt parempi kuin alkutalvesta. Varovaisen positiivisella mielellä tässä ollaan, Ruusunen sanoo.

–  Helmikuun sää on arvoitus, ja oikeastaan sitä tässä nyt kannattaa seurata. Maaliskuu on sitten todennäköisesti jo helpompi.

^{Tammikuun otollisen} sään lisäksi sähkön hyvään saatavuuteen on vaikuttanut Ruususen mukaan myös kulutuksen vähentyminen. Esimerkiksi joulukuussa suomalaiset säästivät parhaimmillaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tuotannon verran sähköä tunnissa.

–  Huipputunteina sähkönkulutus putosi noin 1  300 megawattia. Suomalaiset rakensivat siinä aika pikavauhtia yhden OL3:n tehon, Ruusunen kertoo.

–  Yhteiskunta on selkeästi oppinut ja ymmärtänyt tämän asian (sähkön säästämisen).

^{Varsinaisen Olkiluoto 3:n} on määrä tuottaa sähköä täydellä teholla helmikuun alussa, mikä myös valaa uskoa sähkön saatavuuteen, Ruusunen sanoo.

–  Olen helmikuunkin suhteen varovaisen optimistinen. Verrattuna siihen, mistä tähän talveen lähdettiin, meillä on nyt enemmän pelimerkkejä.

Yksi uusista pelimerkeistä on Fingridin kehittämä vapaaehtoinen sähköjärjestelmän tukimenettely, joka käynnistettiin marraskuussa.

Menettelyssä pyritään hyödyntämään sähkömarkkinoiden ulkopuolella olevaa tuotannon ja kulutuksen joustopotentiaalia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähköpulan uhatessa vapaaehtoiset toimijat joko tuottavat lisää sähköä tai vähentävät sen kulutusta samanaikaisesti Fingridin pyynnöstä.

^{Vapaaehtoisen toimijoiden} yhteenlaskettu joustopotentiaali on Ruususen mukaan tällä hetkellä noin 500 megawattia. Määrä lähentelee Loviisan ydinvoimalan yhden reaktorin tehoa.

–  Se on ikään kuin talkooporukka, joka ei normaalisti osallistu sähkömarkkinoille. Sieltä löytyy esimerkiksi teollisuutta ja kuntia, Ruusunen kertoo.

–  He ovat ilmoittaneet, jos Fingridiltä vain tulee pyyntö, että tarvittaessa varavoimalaitoksia käynnistetään tai sitten kulutusta putoaa pois.

Menettelyn piiriin pääsemisen ehtona on kyky yhden megawatin joustoon joko kulutusta vähentämällä, tuotantoa käynnistämällä tai näiden yhdistelmällä.

Mukana ovat muun muassa S-ryhmä ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Molemmilla toimijoilla on tarvittaessa mahdollisuus ottaa käyttöön varavoimaa sekä vähentää kulutustaan.