play

Keväällä kuoli mies, jota kiitetään Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi vastavakoilijaksi – teki töitä suojelupoliisille eläkkeelläkin

Suojelupoliisin ylietsivä Veikko Palko  kuoli huhtikuussa. Häntä kiitellään Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi vastatiedustelijaksi.

Suojelupoliisin ylietsivä Veikko Palko kuoli huhtikuussa. Häntä kiitellään Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi vastatiedustelijaksi. Kuva: Suojelupoliisi

STT-Lehtikuva

Suojelupoliisin (supo) etsivä seurasi helmikuisena iltana 1973, kuinka Tullihallituksen yliaktuaari Olavi Pihlman antoi muovikassiin käärityn salkun Neuvostoliiton suurlähetystön työntekijälle Helsingin Oulunkylässä. Pihlmanin epäiltiin vuotavan tietoja venäläisille.

Supon historiateoksessa Ratakatu 12 kerrotaan, kuinka supon etsivät ottivat Pihlmanin kiinni vuonna 1976 sen jälkeen, kun Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n tiedustelu-upseeriksi tiedetty mies luovutti Pihlmanille muovikassin.

Kassista paljastui viinaksia ja kirjekuori, jossa oli 2  000 markkaa käteistä, mikä tekee nykyrahassa noin 1  700 euroa. Myöhemmin kuulusteluissa Pihlman myönsi luovuttaneensa tietoja venäläisille.

Suurimmassa osassa siitä, mitä suojelupoliisi sai ainakin minun aikanani vastavakoilun alalla aikaiseksi, oli keskeinen rooli Veikko Palkolla.
Seppo Tiitinen

Pihlman on yksi kylmän sodan ajan tunnetuimmista Suomessa paljastuneista vakoilutapauksista.

Ratakatu 12 -teoksen mukaan ensihavainnot hämäräpuuhista teki tarkkasilmäinen supon etsivä, jonka nimi tuli julki vasta yli viisi vuosikymmentä myöhemmin, kun Helsingin Sanomissa julkaistiin hänen muistokirjoituksensa.

Sen oli kirjoittanut supon historiaan hyvin perehtynyt emeritusprofessori Kimmo Rentola.

Muistokirjoituksen ja Ratakatu 12 -kirjan tietoja yhdistelemällä on pääteltävissä, että Pihlmanin helmikuussa 1973 huomannut etsivä oli Veikko Palko, joka kuoli huhtikuussa 83-vuotiaana. Rentola on myös kirjoittanut Palkoa koskevat osuudet supon historiikissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Myöhemmin 1970-luvulla supon päälliköksi noussut Seppo Tiitinen kuvailee STT:lle Palkoa kaikkien aikojen merkittävimmäksi suomalaiseksi vastatiedustelijaksi.

–  Suurimmassa osassa siitä, mitä suojelupoliisi sai ainakin minun aikanani vastavakoilun alalla aikaiseksi, niin niissä tavalla tai toisella oli keskeinen panos ja keskeinen rooli Veikko Palkolla, hän sanoo.

STT:n suposta hankkimat työhistoriatiedot paljastavat Palkon saaneen etsivän viran supossa vuonna 1964.

Rentola kertoo muistokirjoituksessa, että Palko erikoistui vastavakoiluun. Hän pyrki tunnistamaan niin sanottuja illegaaleja eli peitehenkilöllisyyden turvin Suomessa toimivia vieraan vallan agentteja.

Tullihallituksen yliaktuaari Olavi Pihlman tulossa vakoilujuttunsa toiseen käsittelyyn Helsingin hovioikeuteen, 17. marraskuuta 1976.

Tullihallituksen yliaktuaari Olavi Pihlman tulossa vakoilujuttunsa toiseen käsittelyyn Helsingin hovioikeuteen, 17. marraskuuta 1976. Kuva: Jorma Pouta / Lehtikuva

Palko oli urallaan mukana jutuissa, jotka päätyivät myöhemmin otsikoihin. Ne jutut, jotka jäivät julkisuudelta piiloon, nostivat osaltaan idän ja lännen välissä keinuttelevan Suomen arvostusta läntisissä tiedustelupiireissä. Suomi keräsi tietoja, joista muutkin hyötyivät.

Rentola kertoo Ratakatu 12 -kirjassa, että muita kiinnosti varsinkin supon keräämä tieto venäläisten tavasta luoda suomalaisia peitehenkilöllisyyksiä vakoojilleen. Työtä tehtiin arkistoissa. Rentola kuvailee muistokirjoituksessa, että Palkosta kehittyi taitava arkistotiedon kaivaja.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Veikko Palkon työpanoksesta ei ole tähän saakka juuri puhuttu työn salaisen luonteen vuoksi. Rentola arvioi muistokirjoituksessa, että Palko vaikutti noin 25 agentin paljastumiseen.

Supon entinen päällikkö Tiitinen ei ota kantaa Rentolan arvioon, muttei myöskään säästele Palkoa koskevia kehujaan.

–  Viimeistään nyt, kun ihminen on poistunut keskuudesta, pitää tunnustus lausua. Vaikka se tulee nyt aivan liian myöhään, sanoo Tiitinen.

Palko jäi eläkkeelle suposta vuonna 1999, mutta hänen työnsä ei loppunut siihen. Supon viestinnästä kerrotaan, että Palko oli määräaikaisissa työsuhteissa aika ajoin vielä eläköitymisensä jälkeenkin.

STT:n saama nimikirjanote paljastaa, että määräaikaisia työsuhteita kesti ainakin vuoteen 2008 saakka. Sen tuoreempia tietoja supo ei työhistoriaotteessa luovuttanut. Siitä, mitä Palko eläkevuosinaan supossa teki, ei toistaiseksi hiiskuta.

Kirjoituksen historialähteinä on käytetty Matti Simolan toimittamaa kirjaa "Ratakatu 12, Suojelupoliisi 1949-2009" (WSOY, 2009) sekä Ylen sarjaa "Erittäin salainen - vakoilu Suomessa" (jaksot 1 & 6). Lisäksi taustalähteenä on käytetty Helsingin Sanomissa 27.4.1992 julkaistua artikkelia sekä 14.6.2024 julkaistua muistokirjoitusta. Gordijevskia koskevaa tietoa on otettu Ben Macintyren teoksesta "Vakooja ja petturi" (suom. Atena, 2020).

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi