Tutkimus: Yli 60 prosenttia maahanmuuttajataustaisista oppilaista ei osaa lukea riittävän hyvin – Opetusministerikin huolestui

Yli 60 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista on muun muassa niin huono lukutaito, etteivät he pysty osallistumaan täysipainoisesti esimerkiksi jatko-opintoihin ja työelämään, kertoo maanantaina julkaistu tutkimus.

Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksessa hyödynnettiin vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen tuloksia.

Edelliseen, vuonna 2012 vastaavalla tavalla tehtyyn tutkimukseen verrattuna erot oppimistuloksissa kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä pienenivät. Tämä johtui kuitenkin vain siitä, että kantasuomalaisten tulokset putosivat maahanmuuttajataustaisten lasten tuloksia enemmän.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät kaikilla arviointialueilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli Pisa-määritelmän mukaan heikkoja osaajia.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selittää usein juuri heikko lukutaito ja matalampi sosioekonominen perhetausta.

^{Opetusministeri} Anders Adlercreutz (r.) pitää uusia maahanmuuttajia koskevia tuloksia huolestuttavina. Ministeri lupaa panostuksia perusopetuksen vahvistamiseen.

–  Perustaitoja, eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja, vahvistetaan lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Oppimisen tuen uudistuksella varmistetaan riittävien tukitoimien saatavuus kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille. Tarveperusteisella tasa-arvorahoituksella tuetaan erityisesti heikommista taustoista tulevien oppilaiden oppimista, sanoo opetusministeri tiedotteessa.

Adlercreutz lisäsi viestipalvelu X:ssä, että eroja tulee näkyviin, kun osaamista mitataan 2 tai 15 vuotta Suomessa asuneilta maahanmuuttajalapsilta.

–  Se, että osaat kahden vuoden jälkeen kieltä huonosti ei tarkoita, ettetkö voisi osata sitä 12 vuoden kuluttua todella hyvin. Se, että on maahanmuuttaja, ei itsessään ennusta huonoa menestystä, Adlercreutz kirjoitti.

^{Kantasuomalaisten} oppimistuloksiin ei ministerin mukaan vaikuta se, onko koulussa 5 vai 50 prosenttia maahanmuuttajia. Tämän voi kuitenkin olettaa vaikuttavan suomen tai ruotsin kielen oppimiseen.

–  Siksi segregaation vastainen työ on tärkeää, hän linjaa.

Lisäksi Adlercreutz haluaa, että maahanmuuttajataustaisten lasten kohtaamaan kiusaamiseen ja kotiin jäämiseen pitää puuttua.

Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimukseen osallistui Suomesta 241 koulua ja yli 10  000 oppilasta. Aineistossa oli yhteensä vajaat 1  900 (noin 18 prosenttia) maahanmuuttajataustaista oppilasta, joista runsas tuhat oli ensimmäisen sukupolven ja yli 800 toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita.