Isäpuolen ja äidin syytetään surmanneen nelivuotiaan pojan Joensuussa – Lapselle oli syyttäjän mukaan aiheutettu laajoja palovammoja

Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa on tänään käsitelty nelivuotiaan lapsen viimekesäistä kuolemaa. Syytteessä ovat lapsen 22-vuotias äiti ja 26-vuotias isäpuoli.

Aluesyyttäjä Osmo Manninen vaatii isäpuolelle rangaistusta ensisijaisesti murhasta ja äidille taposta. Asianomistajana jutussa olevalla lapsen biologisella isällä on toissijainen syyteoikeus. Sen perusteella isä vaatii myös äidille rangaistusta murhasta.

Haastehakemuksen mukaan isäpuoli aiheutti lapselle tahallisesti laajoja palovammoja. Syyttäjän mukaan kasvoissa ja ylävartalossa olleet toisen asteen palovammat aiheuttivat lapsen kuoleman.

Syyttäjän mukaan isäpuoli aiheutti tarkkarajaiset palovammat todennäköisesti höyrymopilla tai mahdollisesti muulla tavoin kuumalla höyryllä tai vedellä.

Äiti oli hoitanut kuumeista ja kivuliasta lasta syyttäjän mukaan lähinnä kipulääkkeillä ja kylmähoidolla. Lasta ei viety lääkärin hoidettavaksi, ja hän kuoli seuraavana yönä. Asiantuntijalausunnon mukaan lapsi olisi selvinnyt palovammoista, jos hänet olisi viety ajoissa hoitoon.

^{Syyttäjä katsoo} lapsen äidin laiminlyöneen palovammojen hoidon ja siten myötävaikuttaneen lapsen kuolemaan.

– Palovammat (äiti) on törkeästi piittaamattomasti laiminlyönyt, ja siten katson, että hänen tietoisuutensa vammoista ja niiden seurauksista ulottuu henkirikokseen asti, sanoi syyttäjä Manninen oikeussalissa.

Lisäksi isäpuoli ja lapsen äiti olivat syyttäjän mukaan yksin tai yhdessä lyöneet, potkineet tai painaneet lasta, mikä aiheutti tälle ruhjeita ja sisäisiä verenvuotoja päähän ja vartaloon.

Sekä äiti että isäpuoli osallistuvat oikeuskäsittelyyn videoidulla etäyhteydellä. Äiti peitti istunnon aluksi kasvonsa hupparin hupulla. Pipopäinen isäpuoli katsoi ensin kameraan, kunnes kääntyi selin kuvaamisen ajaksi.

Isäpuoli ja äiti kiistävät kaikki syytteet.

^{Syyttäjän mukaan} lapsi oli kuolemaansa edeltävänä päivänä ollut muutaman tunnin isäpuolen hoidettavana äidin käydessä asioilla. Mies oli syyttäjän mukaan sinä aikana päihteiden vaikutuksen alaisena. Syyttäjän mukaan lapsen äiti tiesi miehen olevan päihtynyt ja tiesi isäpuolen myös aiemmin satuttaneen lasta, mutta jätti siitä huolimatta lapsen tämän hoidettavaksi.

Lapsen äiti oli viestitellyt asioilla ollessaan isäpuolen kanssa. Viestittelyssä oli parin tunnin tauko, jonka jälkeen isäpuoli oli syyttäjän mukaan viestittänyt, että oli joutunut käyttämään lapsen suihkussa, joka oli ollut liian kuuma. Palovammoista isäpuoli ei kuitenkaan syyttäjän mukaan viesteissä maininnut.

Oikeussalissa nähdyissä lapsen äidin ja isäpuolen välisissä viesteissä isäpuoli sanoo, että suihkun jälkeen lapselta irtosi poskesta ihoa. Hän oli omien sanojensa mukaan hangannut lapsen kasvoja pesusienellä.

– Oikeuslääkärin ja palovamma-asiantuntijan lausunnon perusteella tarkkarajaisuuden vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että vammat olisivat suihkulla aiheutettuja. Asunnosta löytyi höyrymoppi, joka tuottaa sellaista höyryä, joka aiheuttaa palovammoja, sanoi syyttäjä Manninen.

Syyttäjän mukaan asunnossa olleen höyrymopin muoto sopii lapsella olleiden palovammojen muotoihin. Kyseisenlaisen höyrymopin höyry kuumenee jopa sata-asteiseksi. Täyttä varmuutta palovammojen aiheuttamasta välineestä ei kuitenkaan ole.

Suihkuveden olisi syyttäjän mukaan täytynyt olla vähintään 50-asteista ja altistuksen pitkäkestoista, jotta palovammoja olisi syntynyt.

Syyttäjän mukaan lapsen vointi huononi iltapäivän aikana nopeasti. Ensihoidon saapuessa paikalle seuraavana aamuna lapsi oli syyttäjän mukaan ollut kuolleena todennäköisesti useita tunteja.

^{Isäpuolen puolustuksen} mukaan hän myöntää käyttäneensä kuumaa suihkua lapsen pesemiseen mutta ei myönnä aiheuttaneensa palovammoja. Isäpuolen mukaan lapsen vammat saattoivat syntyä lapsen rajuissa leikeissä ja esimerkiksi potkulaudalla törmätessä.

Lapsen äidin mukaan poika oli vilkas lapsi, jolle "sattui ja tapahtui". Hänen mukaansa isäpuoli vaikutti aamulla ihan toimintakykyiseltä ja tämän selitys lapsen punoittaville kasvoille oli, että lasta oli pesty suihkussa karhealla pesusienellä. Puolustuksen mukaan äiti ei tiennyt miehen olleen päihtyneenä vielä aamulla.

Äiti kiistää aiheuttaneensa lapselle itse mitään vammoja.

– (Äiti) on iltapäivällä kotiin palattuaan havainnut osan lapsen vammoista ja mitannut myöhemmin lapsen kuumeen. Hän oletti (isäpuolelta) saamansa selvityksen perusteella, ettei mistään vakavasta voinut olla kysymys ja että lapsen kuume saataisiin alenemaan kotikonstein, kirjoitetaan äidin käräjäoikeudelle toimittamassa kirjallisessa vastauksessa.

Omassa kirjallisessa vastauksessaan oikeudelle isäpuoli kiistää käyttäneensä höyrymoppia tai muutenkaan millään tavoin vahingoittaneensa lasta.

– (Isäpuoli) on ainoastaan pessyt lapsen mahdollisesti hieman liian kuumalla vedellä, mutta tämän ei voida katsoa aiheuttaneen (lapsen) kuolemaa, vastauksessa kirjoitetaan.

^{Poliisi löysi} lapsen elottomana lapsen kotoa Joensuun Rantakylässä torstaina 8. kesäkuuta viime vuonna. Äiti ja isäpuoli otettiin kiinni asunnosta.

Poliisin mukaan viimeinen varma havainto pojasta elossa oli edelliseltä päivältä. Henkirikos paljastui torstaiaamuna, kun hätäkeskukseen tuli kello 8.20 ilmoitus elottomasta lapsesta. Soiton hätäkeskukseen teki isäpuoli.

Oikeussalissa kuullussa hätäkeskustallenteessa itkuinen isäpuoli kertoo, että lapsi oli edellisenä päivänä saanut suihkussa palovammoja kasvoihinsa.

Poliisin mukaan lapsella oli löydettäessä huomattavan paljon vammoja, kuten palovammoja ja erilaisia mustelmia. Esitutkinnan aikana tuli ilmi, että lasta oli kohdeltu kaltoin jo ennen henkirikosta.

Syyttäjän mukaan lapsella oli jo päiviä ennen kuolemaansa esimerkiksi suuria mustelmia päässä.

Syyttäjä näytti oikeussalissa lapsen äidin ja isäpuolen välistä viestinvaihtoa, joissa äiti syytti isäpuolta lapsen "kiusaamisesta" jo maaliskuussa. Äiti kehotti viesteissä useaan otteeseen isäpuolta olemaan varovainen lapsen kanssa.

^{On poikkeuksellista}, että samasta henkirikoksesta nostetaan syytteitä kahdella eri rikosnimikkeellä. Syyttäjä Osmo Mannisen mukaan eri nimikkeet johtuvat tässä tapauksessa siitä, että syyttäjä katsoo syytettyjen osuuden tekoon poikkeavan toisistaan.

– Sitä on vielä vaikea kommentoida enempää. Se selviää sitten maanantaina, kun syyte on esitetty, Manninen kertoi STT:lle viime viikolla.

Erotuksena tappoon murhan tunnusmerkistöön kuuluu muun muassa, että henkirikos on tehty vakaasti harkiten tai erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Murhasta tuomitaan aina elinkautinen, taposta vähintään kahdeksan vuotta vankeutta.

Henkirikoksen lisäksi lapsen äitiä epäillään huumaavien lääkkeiden anastamisesta. Sekä hänen että isäpuolen epäillään välittäneen huumaavia lääkkeitä eteenpäin. Tältä osin heitä syytetään huumausainerikoksesta.

Käräjäoikeus käsittelee asiaa Joensuussa maanantaista keskiviikkoon. Lisäksi perjantai on varattu varapäiväksi, jos käsittely venyy.

Poliisi selvittää myös, onko joku viranomainen laiminlyönyt virkavelvollisuuttaan pojan asioissa. Tältä osin asiaa hoitaa keskusrikospoliisi.

^{Poliisilla oli ollut} aiemminkin tehtäviä pariskunnan asuntoon. Poliisi on kertonut, että ne olivat olleet häiriötyyppisiä, mutta ei ole avannut asiaa tarkemmin.

Julkisuudessa on liikkunut spekulaatioita siitä, oliko perhe ollut lastensuojelun asiakas. Poliisi ei ole kommentoinut asiaa, koska mahdollinen lastensuojelun asiakkuus on salassa pidettävä tieto.

Naiselta ei löydy Pohjois-Karjalan käräjäoikeudesta rikoshistoriaa, mutta mieheltä löytyy useampi tuomio. Miehellä on kontollaan tuomioita muun muassa useista varkauksista. Hänet on tuomittu myös lievästä petoksesta.

Viime vuoden tammikuussa Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi miehen toissa vuonna tapahtuneesta laittomasta uhkauksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden tuomion mukaan mies oli nostanut kädessään olleen 18 senttiä pitkän kääntösahan lyöntiasentoon kahta miestä kohti, lähestynyt näitä ja uhannut tappamisella.

Käräjäoikeus katsoi menettelyn täyttävän laittoman uhkauksen tunnusmerkistön ja tuomitsi miehen 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.