Toimeentulotuen etuusohjeistusta ei ole muutettu, sanoo Kelan etuuspäällikkö

Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen sanoo STT:lle, että Kelan toimeentulotuen etuusohjeistukseen ei ole tehty uusia muutoksia. Valkosen mukaan kyse on ainoastaan ohjeen täsmennyksestä.

Yle uutisoi tiistaina, että vaikeassa taloustilanteessa olevat lukiolaiset saavat toimeentulotukea helpommin kuin samassa tilanteessa olevat ammatilliset opiskelijat. Ylen mukaan Kelan työntekijöille suunnattua etuusohjeistusta muutettiin kaikessa hiljaisuudessa vuonna 2022.

–  Kelassa on ollut sama ohjeistus vuoden 2017 Kela-siirrosta lähtien liittyen opiskelijoihin. Ohjetta on tarkennettu ja sinne on tuotu mainintana lukio vuonna 2022, mutta tämä on ollut meidän ohjeistuksessa pohjana jo aiemmin, Valkonen sanoo.

Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kelan vastuulle vuonna 2017.

Valkosen mukaan Kelan käytäntöihin kuuluu, että etuusohjeistuksiin tehdään täsmennyksiä ja päivityksiä.

–  Täsmennyksiä tehdään, jos esimerkiksi meille tulee toimeentulotuen ratkaisuasiantuntijoilta palautteita tai kysymyksiä. Etuusohjetta täsmennetään, jotta meillä on yhdenmukainen käytäntö koko valtakunnassa.

^{Kun muut} sosiaalituet eivät riitä välttämättömiin arjen menoihin, voi Kelalta hakea perustoimeentulotukea. Ennen kuin toimeentulotukea on mahdollista saada, pitää 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden kuitenkin hakea lähtökohtaisesti aina ensin opintolainaa.

Kelan etuusohjeistuksessa on listattuna poikkeustilanteet, jolloin opintolainaa ei tarvitse nostaa saadakseen toimeentulotukea. Valkonen kertoo, että listauksessa on mainittu kuusi esimerkkiä, jotka voidaan ottaa muun muassa huomioon.

Yhdessä näistä esimerkeistä kerrotaan seuraavasti: opintolainaa ei tarvitse hakea tilanteessa, jossa vasta täysi-ikäistynyt nuori opiskelee ensimmäistä peruskoulun jälkeistä tutkintoaan, joka ei tuo ammatillista pätevyyttä, yleensä lukio, eikä hän ole saavuttanut taloudellista riippumattomuutta vanhemmistaan.

Valkosen mukaan tämä ei poista sitä, ettei myös ammatillista perustutkintoa suorittava voisi, jossain tapauksessa saada myös toimeentulotukea ilman opintolainan nostamista. Toimeentulossa käytetään aina tapauskohtaista harkintaa, Valkonen sanoo.

–  Tämä on esimerkinomainen luettelo. Asiakkailla on mitä moninaisimpia elämäntilanteita, jotka he voivat tuoda esille hakemuksessaan. Asiakkaan yksilöllisen tilanteen perusteella harkitaan, tarvitseeko opiskelijan nostaa lainaa vai ei.

^Etuusohjeen poikkeustilanteessa mainittu ohjeistus pohjautuu Valkosen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) oppaaseen vuodelta 2013.

–  Oppaassa todetaan, että nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin, ei tulisi edellyttää opintolainan nostamista. Kyseessä oleva koulutus voi olla esimerkiksi lukiokoulutus tai maahanmuuttajanuorille suunnattua kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus.

Samassa oppaassa mainitaan korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisu vuodelta 2007, jossa opintolainan ottamista ei edellytetty henkilöltä, joka suoritti lukio-opintoja. Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, etteivät lukio-opinnot anna ammattipätevyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Ritva Liukkonen kertoi Ylen tiistaisessa uutisessa, että oppaan tulkintaa olisi hyvä tarkastella uudelleen, sillä toisen asteen opiskelijoiden tilanne on muuttunut merkittävästi kymmenessä vuodessa. Lisäksi Liukkonen pohti, tulisiko asiaa tarkentaa myös lainsäädännössä. STT tavoitteli keskiviikkona Liukkosta kommentoimaan asiaa, mutta hän ohjasi lähestymään opetus- ja kulttuuriministeriötä.

STT tavoitteli myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.), mutta hän ei ehtinyt keskiviikkona kommentoida asiaa.

^{Lukiokoulutuksen} ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) sanoo, että toimeentulotukeen liittyvät ohjeistukset ovat sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kelan välinen asia, eikä hänen ministeriöllään ole toimivaltaa asian suhteen.

Hän näkee kuitenkin outona, että oppivelvollisuuteen kuuluvat lukio ja ammatillinen koulutus olisivat eriarvoisia.

–  Minusta tuntuu hieman oudolta ajatus, että heitä laitetaan eriarvoiseen asemaan tässä, Lempinen kertoo STT:lle.

OKM ei ollut tietoinen Kelan etuusohjeistuksen kirjauksesta, jonka mukaan lukiolaisen ei tarvitsisi nostaa lainaa ennen kuin hän on oikeutettu saamaan toimeentulotukea, sillä toimeentulotukiasiat eivät suoranaisesti kuulu ministeriön alaisuuteen, mikäli niihin ei liity opintotuki, Lempinen kertoo.

Hän ei halua ottaa kantaa siihen, tulisiko Kelan ohjeistusta päivittää, mutta sanoo ymmärtävänsä, miksi tulkintaan on päädytty. Toisaalta ylioppilaaksi valmistumalla ja korkeakouluopintojen myötä on mahdollista päätyä huomattavasti parempituloisiin ammatteihin kuin esimerkiksi ammatillisen perustutkinnon peruskoulun jälkeen suorittamalla, Lempinen pohtii.

Lempinen myös huomauttaa, että opintolainan valtiontakaus on mahdollista saada molempiin peruskoulun jälkeisiin toisen asteen opintoihin.

–  Opintotukilaissa lainsäätäjä on kuitenkin mahdollistanut opintolainan valtiontakauksen sekä ammatillista perustutkintoa että lukiota ja sitä kautta ylioppilastutkintoa suorittaville.