Suomalaiset tupakoivat ja juovat alkoholia nyt alle EU:n keskiarvon – ongelmia aiheutuu lihavuudesta

Suomalaisten elintavoissa on 2000-luvulla tapahtunut sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia, käy ilmi tuoreesta Euroopan komission raportista. Raportin mukaan päivittäin tupakoivien suomalaisten määrä on vähentynyt samoin kuin alkoholin kokonaiskulutus. Molemmat ovat pienentyneet alle EU:n keskiarvon.

Kielteisenä muutoksena on sen sijaan suomalaisten lihominen. Raportin mukaan jo lähes joka toisella aikuisella on terveydelle erityisen haitallista vyötärölihavuutta.

–  Väestön lihominen aiheuttaa jo merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Erityisen huolestuttavaa on se, että jo lähes joka toisella aikuisella on vyötärölihavuutta, mikä on terveyden kannalta erityisen haitallista. Lihavuus on yleistä myös lapsilla ja nuorilla, mutta aivan viime vuosina lihavuuden yleistyminen näyttäisi heillä pysähtyneen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Annamari Lundqvist tiedotteessa.

Toissa vuonna terveytensä koki hyväksi yli kolme viidestä suomalaisesta. Yli 65-vuotiaista suomalaisista toimintakykynsä koki hyväksi neljä viidestä ihmisestä, mikä on selvästi EU:n keskitasoa parempi tulos.

Niin Suomessa kuin muuallakin EU:ssa terveytensä kokivat heikoimmaksi alimmassa tuloluokassa olevat ihmiset.

^{Terveysmenojen} osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli vuonna 2021 huomattavasti EU:n keskiarvoa ja Pohjoismaita alempi. Suomessa terveydenhuollon palveluista maksetaan enemmän itse, erityisesti hammashoidosta ja lääkkeistä.

Raportin mukaan Suomessa ihmiset kertoivat tyytymättömyydestä terveydenhuollon palveluihin lähes kolme kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

–  Sosioekonomiset erot ovat huolestuttavan suuret. Suomessa lähes joka kymmenes alimmassa tuloviidenneksessä raportoi tyydyttämätöntä terveyspalvelujen tarvetta, sanoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Terveydenhuollon saatavuusongelmat liittyvät Suomessa raportin mukaan erityisesti terveydenhuollon pitkiin jonotusaikoihin.

Raportin mukaan suomalaisten elinajanodote on nyt runsaat 81 vuotta, mikä on puoli vuotta EU:n keskiarvoa enemmän.

Elinajanodote lyheni koronapandemian aikana Suomessa lähes 11 kuukaudella. Muutos oli suurempi kuin EU-maissa keskimäärin.

–  Suomalainen väestö on iäkkäämpää kuin muissa EU- ja Pohjoismaissa. Koronavirustauti lisäsi erityisesti iäkkäämpien kuolleisuutta, mikä selittää elinajanodotteen alenemisen koronapandemian aikana, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

Euroopan komissio julkaisee maakohtaiset raportit 27 EU-jäsenmaasta, Islannista ja Norjasta joka toinen vuosi. Vuodenvaihteessa julkaistun raportin tilastotiedot ovat toissa vuodelta.