Ennätyskorkea syksyn yölämpötila ei tullut yllätyksenä, sanoo meteorologi

Suomessa tehtiin keskiviikon vastaisena yönä mittaushistorian syyskuun 25. päivän vastaisen yön lämpöennätys. Yli 60 vuotta jatkuneen digitoidun mittaamisen aikana ei ole aiemmin kirjattu kyseisenä yönä niin korkeaa yöajan lämpötilaa kuin Inkoossa nyt mitattu 17,2 astetta.

–  Myös muut saman yön korkeat lämpötilat mitattiin Suomenlahden rannikolla. Tuo oli odotettavissa, sillä meren lämpötila on ollut syyskuussa etelärannikolla vuodenaikaan nähden korkea, kertoo meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

Hän täydentää, että jos siirrytään pari päivää aikaisempaan ajankohtaan syksyllä, muutama vuosi sitten mitattiin vielä tätäkin korkeampi yön lämpötila.

–  Tämä kertoo sen, että 17,2 astetta ei tullut täysin puskista tai yllätyksenä. Mutta poikkeuksellisen lämmin yö meillä joka tapauksessa nyt oli.

^{Sekä kuluvan} että viime vuoden syyskuu on ollut varsin lämmin.

–  Mutta ensi vuoden tai sitä seuraavan vuoden syksystä ei voi vielä sanoa lämmön osalta mitään. Toki on niin, että lämpimien syyskuiden todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, Jokinen linjaa.

Hänen mukaansa lämpeneminen näkyy jo, jos verrataan tämän vuosisadan syyskuita viime vuosisadan syyskuihin.

Syksy ei kuitenkaan ole Jokisen mukaan se vuodenaika, johon ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa eniten.

–  Ehdottomasti lämpötilan nousu näkyy meillä selvimmin talvikuukausina. Tämä johtuu jo siitä, että Etelä-Suomessa talvilämpötila voi olla mitä tahansa plus viiden ja miinus 20:n väliltä. Kesällä lämpötilan vaihteluväli on huomattavasti pienempi.

^Jokisen mukaan nyt koetulla lämpimällä syksyllä on todennäköisesti vaikutuksia sekä kasvien tilanteeseen että muuttolintujen etelään lähtöön.

–  Tosin lämpötila ei ole ainoa tässä vaikuttava asia, valon määrän väheneminen vaikuttaa sekin. Ja valo vähenee samaa tahtia niin lämpimänä kuin kylmänäkin syksynä.

Erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke) täydentää, että ilmastonmuutos on kasveille yhtäältä haitta mutta toisaalta etu.

–  Itse tutkin sitä, millaisia uusia mahdollisuuksia ilmastomuutos voi viljelylle tuoda. Nyt Suomen eteläosassa on jo mahdollista viljellä esimerkiksi soijaa ja linssiä, samoin kvinoaa, hirssiä ja amaranttia (revonhäntää).

Vastaavasti Etelä-Suomen kasvien, esimerkiksi rypsin ja härkäpavun, viljelymahdollisuus on laajentunut pohjoisemmaksi.

–  Itse kannatan sitä, että esimerkiksi peltoviljelyssä on monenlaisia kasveja. Meidän pitäisi myös kuluttajina avartaa vähän näkemystä ja opetella käyttämään näitä uusia raaka-aineita.

Entä myöhäisen lämmön huonot puolet? Onko kasveille haitallista, jos ne vielä syyskuussa kasvavat tai jopa alkavat kukkia uudelleen?

–  Tällaisessa muutoksessa on aina molemmat, myönteiset ja kielteiset vaikutukset. On huono juttu, jos pensas tai monivuotinen puutarhakasvi rehevöityy uudelleen syksyllä. Niiden pitäisi ehtiä valmistautua talvehtimaan.

Samoin tuholaiset ja kasvitaudit saattavat Keskitalon mukaan hyötyä lämpimästä syksystä. Alkutalven vähälumisuus voi olla sekin haitta, sillä lumi suojaa alle jääviä kasveja.