play

Eduskunnalla käsiteltävänä vielä 16 kansalaisaloitetta – "Suurin osa ehdittäneen käsitellä loppuun"

Nykyinen eduskunta on hyväksynyt aiempia enemmän kansalaisaloitteita. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Nykyinen eduskunta on hyväksynyt aiempia enemmän kansalaisaloitteita. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

STT-Lehtikuva

Nykyinen eduskunta on hyväksynyt jo tähän mennessä aiempia enemmän kansalaisaloitteita. Aloitteiden jättäminen on ollut mahdollista kymmenisen vuotta, ja sinä aikana niitä on hyväksytty sellaisenaan tai muutettuna kaikkiaan seitsemän. Aloitteista viisi on hyväksytty tällä vaalikaudella.

Hyväksyttyjen kansalaisaloitteiden teemoissa korostuvat ihmisoikeudet ja tasa-arvo: tällä kaudella hyväksytyt aloitteet koskivat muun muassa aborttilain muutosta ja tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä, aiemmilla kausilla tasa-arvoista avioliittolakia ja äitiyslakia.

–  Ne ovat vähän sellaisia puolueiden päivänpoliittisen kiistelyn ulkopuolisia asioita, mutta kuitenkin hyvin tärkeitä kysymyksiä joidenkin ihmisryhmien kannalta. Ne ovat sellaisia uudistuksia, joilla on poliittista tukea muutenkin, mutta kansalaisaloite on laittanut niihin vauhtia, arvioi valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta.

Aloitteita on myös jätetty nykyiselle eduskunnalle aiempaa enemmän. Setälä uskoo tämän taustalla olevan sen, että kansalaisaloitteesta on tullut vakiintunut kansalaisvaikuttamisen muoto ja se tunnetaan nyt aiempaa paremmin. Niitä voidaan myös tehdä suhteellisen matalalla kynnyksellä, sillä eduskuntakäsittelyyn vaadittavien 50  000 allekirjoituksen kerääminen on tehty yksinkertaiseksi oikeusministeriön ylläpitämässä verkkopalvelussa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Siellä on myös sellaisia enemmän ehkä keskustelua herättämään pyrkiviä aloitteita, joista ei ehkä ole ajateltukaan, että niillä mitään varsinaisia lainsäädännöllisiä muutoksia saadaan aikaiseksi, Setälä sanoo.

Taustalla järjestöjä ja suuria kampanjoita

Läpimenneiden aloitteiden joukossa on ollut useampia suuria kampanjoita, joiden taustalta löytyy kansalaisjärjestöjä. Esimerkiksi aborttilain muutosta ajaneen Oma tahto 2020 -kampanjan hallinnoinnista vastasi Naisasialiitto Unioni, ja siinä oli mukana lukuisia muita järjestöjä, kuten Väestöliitto, Amnesty Internationalin Suomen osasto sekä useiden puolueiden nuorten- ja naisjärjestöjä. Tasa-arvoista avioliittoa ajaneen Tahdon 2013 -kampanjan pääyhteistyökumppaneita olivat puolestaan muun muassa Amnesty International sekä Seta.

Valtio-opin professori Setälän mukaan järjestöjen panoksesta voi olla hyötyä aloitteen menestymiselle, sillä niistä löytyy usein asiantuntemusta sekä kampanjointiin että aloitteen muotoiluun sellaiseksi, että sillä on paremmat mahdollisuudet menestyä eduskuntakäsittelyssä. Toisaalta kansalaisaloite on myös järjestöille keino vaikuttaa kansanedustajien näkemyksiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Siinä vaiheessa, kun aloite on eduskunnan käsissä, aloitteen tekijöillä on oikeus tulla kuultavaksi. Se on tietysti yksi asia myös, että miten hyvin pystyy argumentoimaan sen puolesta, Setälä sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että eduskuntakäsittelyyn on tullut myös sellaisia aloitteita, joilla ei ole ollut suuria järjestövoimia takanaan.

Kesken jääneet aloitteet raukeavat

Noin kymmenen vuoden aikana eduskuntaan on edennyt kaikkiaan 65 kansalaisaloitetta. Tällä hetkellä niitä on käsittelyssä 16. Joukossa on muun muassa aloitteet hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten Suomeen pääsyn estämisestä sekä oleskeluluvan myöntämisestä Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille. Yhdessä aloitteessa esitetään turpeen luokittelemista uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja toisessa turpeen energiakäytön lopettamista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aloitteiden käsittelyyn on enää muutama kuukausi aikaa, sillä kesken jääneet kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauden lopussa. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään ensi keväänä huhtikuun alussa.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen sanoo uskovansa, että valtaosa käsiteltävänä olevista kansalaisaloitteista ehditään kuitenkin käsitellä loppuun.

–  Tietenkin paljon riippuu siitä, kuinka paljon ne edellyttävät esimerkiksi asiantuntijoiden kuulemista ja työstämistä, ja kuinka paljon menee aikaa valiokunnan kannan muodostamiseen, hän sanoo.

Tuovinen huomauttaa, että valiokunnissa on kauden lopulla myös paljon muita asioita käsiteltävänä ja ohjeistuksen mukaan hallituksen esitykset on asetettu kansalaisaloitteiden edelle käsittelyjärjestyksessä.

Hän sanookin, ettei nykyiselle eduskunnalle kannata tästä syystä enää toimittaa uusia aloitteita, vaan ne kannattaa jättää vasta seuraavalle eduskunnalle.

-----

Juttua on korjattu klo 13.10: Aloitteista viisi on hyväksytty tällä vaalikaudella, ei istuntokaudella.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi