play

Keskusta- ja oikeistopuolueet karsisivat kuntien tehtäviä, SDP ja vasemmistoliitto selvästi vastaan – leikkauskohteita ei puoluejohtajien paneelissa kuultu

SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko paneelissa Kuntamarkkinoilla Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko paneelissa Kuntamarkkinoilla Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

STT-Lehtikuva

Suurimpien keskusta- ja oikeistopuolueiden johtajat kannattavat kuntien lakisääteisten tehtävien karsimista.

Perussuomalaisten Riikka Purra, kokoomuksen Petteri Orpo, keskustan Annika Saarikko ja RKP:n Anna-Maja Henriksson ottivat kantaa karsimisen puolesta Kuntaliiton järjestämässä puoluepaneelissa.

–  Hyvinvointijärjestelmämme edellyttää sitä, että kykenemme keskittymään perusasioihin ja miettimään, mikä on tärkeää, Purra sanoi.

Kokoomuksen Orpo oli huolissaan valtion ensi vuoden budjettiin hahmotetusta kahdeksan miljardin euron alijäämästä. Hän lisäsi, että hyvinvointialueiden 1,5 miljardin euron rahoitustarpeen ohella tämä tarkoittaa lähes kymmenen miljardin euron vuotuista vajetta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Tämä näkymä on todella vakava, miten pystymme turvaamaan ihmisten peruspalvelut, Orpo sanoi.

Keskustan Saarikko sanoi, että valtio on epätoivoisesti yrittänyt ohjeistaa kuntia siitä asti, kun kuntien valtionosuuksien korvamerkinnöistä luovuttiin 1990-luvulla.

–  On ollut valtakunnan päättäjien tahto ohjata kuntia, kun muutakaan keinoa ei ole ollut, jotta on voitu varmistua, että hyvät tarkoitukset vanhustenhoitoon ja koulutukseen menevät maaliin asti, mutta se on myös osittain kangistanut kuntien toimintaedellytyksiä, Saarikko sanoi.

Puoluejohtajat eivät kuitenkaan kertoneet, mitä tehtäviä he kunnilta vähentäisivät. Tämä tarkoittaisi vaalien alla käytännössä leikkauslistaa siitä, mitä palveluja kunnat eivät olisi enää velvoitettuja tarjoamaan asukkailleen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Marin: Sääntelyä mukava vastustaa paneelissa

SDP:n Sanna Marin ja vasemmistoliiton Li Andersson vastustivat ajatusta. Pääministeri Marin luonnehti keskustelua hyvin perinteiseksi siinä mielessä, että sääntelyä ja mitoituksia on mukava vastustaa Kuntaliiton paneelissa.

–  Kun uutisista luetaan, kuinka vanhuksia kohdellaan huonosti, lapset eivät saa riittävän hyvää hoitoa ja kuinka asiat aidosti kansalaisten näkökulmasta ovat huonolla tavalla, sitten huudetaan valtiota apuun, Marin sanoi.

Opetusministeri Andersson viittasi viimeisimpään Pisa-tutkimukseen, jossa Suomessa oli pienimmät osaamiserot koulujen välillä. Hän painotti omassa puheenvuorossaan, että kyse on käytännössä siitä, taataanko koko maassa tasalaatuiset palvelut.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Se tarkoittaa sitä, että riippumatta siitä, asuuko perhe pienessä vai isossa kunnassa, voi luottaa siihen, että läheinen peruskoulu kuuluu maailman parhaisiin, Andersson sanoi.

Vihreiden Maria Ohisalo kertoi olevansa valmis sille keskustelulle, voisiko kunnilla olla keskenään erilaisia tehtäviä, mutta tämä keskustelu pitäisi hänen mukaansa käydä juurta jaksain.

Myös Saarikko sanoi, että täysin vapaan kentän ja sääntelyn väliin mahtuu paljon mahdollisuuksia.

–  Keskustelusta on puuttunut kuntien välinen yhteistyö. Jo nyt sitä tehdään erittäin monessa asiassa, ja sitä voidaan tehdä entistä enemmän, hän sanoi.

Kokoomus pitää kiinni ilmastotavoitteesta

Puoluejohtajien tunteita kuumensi myös vanhusten hoitajamitoituksen kiristyminen.

Hoitajamääriä velvoittava laki on kiristymässä ensi huhtikuussa. Tavoitteen joustamisesta on käyty julkisuudessa keskustelua, sillä hoitajia ei käytännössä ole riittävästi, minkä on pelätty johtavan vanhustenhoidon vähentymiseen. Paneelissa Orpo, Saarikko, Henriksson ja Purra puolsivat kiristyksen siirtoa.

Orpo sanoi, ettei pelkkä siirtäminen riitä vastaukseksi ongelmaan. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi myös kertoa, miten tavoite saavutettaisiin vuoden tai kahden päästä.

Pääministeri Marin sanoi, ettei ole valmis siihen, että nosto siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Hänen mukaansa tavoitteelle voidaan hahmotella väliporrasta. Hän myös vastasi Orpon haasteeseen:

–  Tässä budjettiriihessä hallitus teki päätöksiä, joilla pyrimme tähän tilanteeseen tuomaan helpotusta, esimerkiksi hoiva-avustajien koulutusmäärien lisääminen. Eli tätä työtä tehdään koko ajan, Marin sanoi.

Paneelissa puoluejohtajilta kysyttiin lisäksi valmiudesta siirtää Suomen hiilineutraaliustavoitetta myöhemmäksi vuodelta 2035. Perussuomalaiset jäi asiassa yksin. Opposition Orpo kiisti koskaan puhuneensa tavoitevuodesta tinkimisestä.

–  Meidän on pakko luopua venäläisestä fossiilisesta. Kun tuuppaamme eteenpäin kaikki investoinnit, mitä meillä on putkessa, meillä on mahdollisuus nopeammassa tahdissa päästä irti fossiilisesta kuin miltä näytti ennen Ukrainan sotaa. Jos (Vladimir) Putin on jotain hyvää tehnyt tällä typerällä hyökkäyksellään, se on tämä, Orpo sanoi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi