Epäterveellisten herkkujen mainostamista alaikäisille halutaan säädellä tarkemmin – ongelmana pidetään etenkin markkinointia sosiaalisessa mediassa

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia alaikäisille pitäisi säädellä tarkemmin, kertovat muun muassa Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkimusprojektin alustavat tulokset.

Tutkimuksen tulosten perusteella nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17-vuotiaita nuoria.

Tutkimusprojektin mukaan erityisesti nuorten suosimia sosiaalisen median vaikuttajia hyödyntävä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi on ristiriidassa nykyisen markkinointia koskevan sääntelyn ohjeiden kanssa. Lapsille ja nuorille kohdistettu elintarvikemarkkinointi on siirtynyt perinteisestä mediasta hyvin vahvasti sosiaaliseen mediaan.

–  Tarvitsemme selkeät pelisäännöt, joiden avulla vähentää alaikäisten altistusta epäterveellisille elintarvikkeille sosiaalisessa mediassa, sanoo valtiosihteeri Eila Mäkipää tiedotteessa.

Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä viestintätoimisto Ahjo Communicationsin kanssa toteuttama Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille -tutkimusprojekti on osa valtioneuvoston viime vuoden selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Nykyinen suositus on vanhentunut

Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asiamiehen Katri Väänäsen mukaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia alaikäisille rajoittavaa lainsäädäntöä on alettava valmistella.

Nykyisin voimassa oleva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Eviran (nykyinen Ruokavirasto) laatima lapsiin kohdistuvaa elintarvikkeiden markkinointia koskeva suositus katsotaan vanhentuneeksi ja epäselväksi. Suositus on tarkistettu viimeksi vuonna 2015.

–  Markkinointiympäristö on mullistunut yhteisen suosituksemme julkaisun jälkeen. Huoli lapsiin kohdistuvasta epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnista on kuitenkin edelleen sama, Väänänen sanoo tiedotteessa.

Tutkimustulosten mukaan markkinoinnin sääntely parantaa lähtökohtaisesti aina lasten ja nuorten hyvinvointia ja edistää lapsen edun lisäksi pidemmällä tarkastelujaksolla myös koko väestön terveyttä.

Tutkimuksen mukaan kotitalouden alempi koulutusaste ja pienemmät tulot ovat yhteydessä suurempaan epäterveellisten elintarvikkeiden osuuteen kaikista kotitalouden ruokaostoista.

Tutkimusprojektin loppuraportti ilmestyy lokakuussa.