Hallituksen esitys Natoon liittymisestä annettiin eduskunnalle

Hallitus on tänään antanut lakiesityksen eduskunnalle Suomen liittymisestä Natoon, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Historiallisen päätöksen myötä eduskunta voi jo alkaa käsitellä Natoon liittymistä, vaikka jäsenyys vielä odottaa ratifiointia kahdessa maassa. Haaviston mukaan käsittely eduskunnassa on oikeudellisesti silti mahdollista jo nyt.

Haavisto myös kertoi informoineensa Turkin ja Unkarin kollegoitaan Nato-jäsenyysasian käsittelyn etenemisestä eduskuntaan, eikä näillä mailla ollut Suomen menettelytavan suhteen mitään moitittavaa.

–  Ajatus hallituksen puolelta oli se, että meidän on oltava valmiina omalla kansallisella päätöksenteollamme heti, kun tulee vihreää valoa näiltä kahdelta viimeiseltä ratifioijalta, Haavisto perusteli.

Haaviston mukaan käsittely eduskunnassa ei riipu hallituksen kohtalosta. Hän kuitenkin lisäsi uskovansa hallituksen pysymiseen koossa ja totesi, että toimintakykyistä hallitusta tarvitaan kriisiaikoina muista syistä, muun muassa neuvotteluissa Turkin kanssa.

–  Teemme joka päivä töitä sen eteen, että Suomen Nato-jäsenyys toteutuu mahdollisimman pian. Samalla on tärkeää, että eduskunnalla on tarvittava aika käsitellä Suomen liittymistä Natoon.

Haavisto sanoi, että Suomi on valmis liittymään Natoon yhdessä Ruotsin kanssa, kun kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet kahden hakijan liittymiskirjat.

–  Senkin otimme tässä omassa päätöksessämme huomioon, ettei kävisi jossain vaiheessa niin, ettei jouduttaisi Suomea odottamaan.

Vaalit eivät pysäytä käsittelyä

Nato-esityksen käsittelyn venyminen vaalien yli ei myöskään merkitse paluuta taaksepäin.

–  Hallituksen esitys säilyy, ja uusi eduskunta jatkaa siitä, mihin vanha jäi, Haavisto kertoi.

Haaviston mukaan esitys on herättänyt lausuntokierroksella suurta mielenkiintoa. Lakiesitysluonnokseen saatiin noin 1  600 lausuntoa, niistä suurin osa yksityisiltä kansalaisilta. Niistä valtaosassa suhtauduttiin Nato-jäsenyyteen kielteisesti tai kriittisesti. Haaviston mukaan tämä osin heijastaa voimakasta tiedontarvetta ja epävarmuutta Naton suhteen, suoranaisen vastustuksen lisäksi.

Lausuntopalautteen perusteella lakiesityksen perusteluja on täydennetty muun muassa kun kyse on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välisestä yhteistyöstä, eduskunnan asemasta Nato-asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa sekä Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisesta asemasta.

Suomi ollut tarkkailijajäsen kesästä saakka

Haavisto kertoi viime viikolla, että Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyyden helmikuun alussa. Turkin ratifioinnille ei ole vielä aikataulua tiedossa, mutta maassa on kesäkuussa presidentti- ja parlamenttivaalit. Parlamentti jää sen johdosta keväällä vaalitauolle.

Ratifiointien aikataulusta oli puhetta viime viikolla Naton ulkoministerikokouksessa Bukarestissa, jossa Haavisto tapasi Unkarin ja Turkin ministerit.

Suomi ei aio tehdä jäsenyyteen mitään varaumia, ja tavoitteena on, että Suomi ja Ruotsi liittyvät samanaikaisesti. Päätös liittymisestä voidaan tehdä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.

Suomen liittymiskeskustelut käytiin 4. heinäkuuta, ja Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat liittymispöytäkirjan Brysselissä seuraavana päivänä. Näin Suomesta ja Ruotsista tuli tarkkailijajäseniä, jotka voivat osallistua Naton työhön, mutta eivät päätöksentekoon ja äänestyksiin.

Ratkaiseva liikahdus tapahtui kuitenkin jo kesäkuussa Madridin Nato-huippukokouksessa, kun Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat kolmenkeskisen yhteisymmärryspöytäkirjan. Sen myötä Turkki saatiin tukemaan jäsenyysprosessin etenemistä.

Kun liittymispöytäkirjat on ratifioitu kaikissa Naton jäsenvaltioissa, Naton jäsenvaltiot kutsuvat Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen ja Suomesta tulee Naton jäsen.