play

EU-komissio esittää sitovia tavoitteita luonnon ennallistamiseksi – Suomessa vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla

Suomessa ennallistamislain vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla, sillä yksi tavoitteista on ennallistaa esimerkiksi maatalouskäytössä olevia ojitettuja turvemaita kosteikoiksi. Kuvassa Rantamon kosteikko Tuusulasta. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Suomessa ennallistamislain vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla, sillä yksi tavoitteista on ennallistaa esimerkiksi maatalouskäytössä olevia ojitettuja turvemaita kosteikoiksi. Kuvassa Rantamon kosteikko Tuusulasta. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

STT-Lehtikuva

Suomen turvemaat voivat päätyä laajojen ennallistamistoimien kohteeksi, sillä Euroopan komissio esittää jäsenmaille sitovia tavoitteita luonnon ennallistamiseksi. Komissio haluaisi, että ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi ennallistamistoimien kohteena vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena olisi, että ennallistamistoimia laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä. Suomessa ennallistamislain vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla, sillä yksi tavoitteista on ennallistaa esimerkiksi maatalouskäytössä olevia ojitettuja turvemaita kosteikoiksi.

Ennallistamislain perusteena on luonnon monimuotoisuuden tukeminen. Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on edennyt hälyttävää tahtia maailmanlaajuisesti.

Komission arvion mukaan 80 prosenttia EU:n elinpiireistä on luonnon monimuotoisuuden kannalta huonossa kunnossa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Esityksen mukaan komissio antaisi jäsenmaille mahdollisuuden päättää itse keinoista, miten ennallistamistavoitteet saavutettaisiin. Komissio katsoo, että sitovia yhteisiä tavoitteita tarvitaan, koska tähän mennessä vapaaehtoiset tavoitteet eivät ole tuoneet riittäviä tuloksia monimuotoisuuden tukemiseksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) toivotti ennallistamisesityksen tervetulleeksi.

–  Ehdotetut velvoitteet ovat vaativia, mutta tässä maailman ajassa tarvitsemme kunnianhimoista politiikkaa luonnon turvaamiseksi, Ohisalo sanoi tiedotteessaan.

Monimuotoisuuden tukemiseen tähtää myös komission toinen tänään antama esitys, joka johtaisi kemiallisten tuholaistorjunta-aineiden käytön puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suomen turvemaita etenkin metsäkäytössä

Suomessa turvemaita on ojitettu etenkin metsätalouden käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän raportissa mainitaan, että Suomessa soiden maankäytöstä hieman yli puolet, 4,65 miljoonaa hehtaaria, on ojitettu metsäkäyttöön.

Raportin luvut ovat vuodelta 2020, jolloin ojittamattomia soita oli 31 prosenttia ja suojeltuja soita 14 prosenttia. Maatalouden käytössä turvemaista oli kolme prosenttia ja turvetuotannon käytössä noin prosentti.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tyrmäsi komission esityksen tuoreeltaan ja vaatii Suomen hallitusta toimimaan niin, että lain lopputulos on Suomen talouden kannalta kestävä. MTK lisäksi huomauttaa, että turvemaiden viljelyrajoitukset olisivat monen maatilan kannalta kohtalon kysymyksiä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Komission mukaan ennallistaminen ei tarkoita suoraan suojelualueiden lisäämistä, vaan ennallistetuilla alueilla voisi jatkaa myös elinkeinotoimintaa.

Ministeri Ohisalo toivoo tiedotteessaan, että EU-jäsenmaille jätettäisiin riittävästi liikkumavaraa ennallistamistoimien kohdentamiseen ja priorisoimiseen.

Kustannukset olisivat Suomessa suuret

Komission esitys etenee seuraavaksi EU-jäsenmaiden sekä EU-parlamentin käsittelyyn. Komissio on laskenut vaikutusarvioinneissaan esityksen taloudellisia vaikutuksia.

Suomen osalta tavoitellut ennallistamistoimet toisivat muhkean laskun. Komission laskelmien mukaan vuotuiset ennallistamiskustannukset olisivat Suomessa kolmanneksi suurimmat kaikista EU-maista, koska ennallistettavia alueita olisi niin paljon.

Ennallistamiskustannukset olisivat Suomessa 0,9 miljardia euroa vuodessa. Suomen edellä olisivat Ranska 2,1 miljardin euron kustannuksilla ja Espanja 1,5 miljardilla eurolla.

Vastaavasti komissio laskee, että Suomi saisi toisiksi suurimmat hyödyt ennallistamistoimista. Suomen saamat hyödyt olisivat arvoltaan 9,7 miljardia euroa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvosteli tiedotteessaan komissiota siitä, että hyötylaskelmiin liittyy epäselvyyttä.

Ennallistamistoimien maksaminen olisi käytännössä jäsenmaiden vastuulla, mutta olemassa olevista EU-rahoitusohjelmista tulevia rahoja voisi käyttää myös luonnon ennallistamiseen.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi