Yle-työryhmän puheenjohtaja: Säästöjen vaikutus 66 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasossa

Yleisradioon kohdistuvien säästöjen suuruus selvisi vihdoin torstaina, kun asiaa pohtinut työryhmä pääsi ratkaisuun ja eduskuntaryhmät Liike Nytiä lukuun ottamatta hyväksyivät sen.

Parlamentaarisen Yle-työryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että vuoden 2027 tasossa Yleä koskevien säästöjen vaikutus on noin 66 miljoonaa euroa.

Yle kertoo verkkosivuillaan, että sen rahoitus oli viime vuonna 576 miljoonaa euroa, verojen jälkeen 523 miljoonaa euroa.

^{Säästöt toteutetaan} niin, että Ylen indeksi jäädytetään vuosiksi 2025–2027 ja Ylen alennettu 10 prosentin arvonlisäverokanta (alv) nostetaan 14 prosenttiin vuoden 2026 alusta alkaen.

Kokonaisleikkauksesta indeksijäädytyksen osuus on 47 miljoonaa euroa ja arvonlisäverokannan muutoksen 19 miljoonaa euroa.

Työryhmä linjasi myös, että Ylen tulisi lisätä kotimaisten tuotantojen ostoja riippumattomilta tuottajilta ja tuotantopalveluiden sekä muiden kotimaisten esitys- ja käyttökorvausten hankintoja 15–20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuosien 2021–23 keskiarvosta.

^{Mietintö on} kompromissi, jota on hierottu pitkään ja osin kivuliaasti. Nyt myös Yle-kompromissin kesällä kaataneet vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät hyväksyivät mietinnön Yleisradion rahoituksesta.

STT:lle kerrottiin jo keskiviikkona, että mietinnön Ylen rahoitusta koskeviin osiin ei ole tehty muutoksia heinäkuun jälkeen.

Isoimmat hallituspuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ovat vaihtoehtobudjeteissaan ehdottaneet vielä mittavampia leikkauksia.

Kokoomus ehdotti vuoden 2023 vaihtoehtobudjetissaan yhteensä yli 120 miljoonan euron säästöjä Ylelle. Perussuomalaiset olisi vaihtoehtobudjettinsa mukaan leikannut Ylen määrärahoista peräti neljäsosan eli runsaat 140 miljoonaa euroa.

Työryhmän jäsen Joakim Vigelius (ps.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että perussuomalaiset on ollut jo hallitusneuvotteluissa valmis hylkäämään ajatuksen parlamentaarisuudesta, eli siitä että Ylen säästöistä päätetään kaikkien eduskuntapuolueiden kesken yksimielisesti.

–  Se ei ole osa normaalia demokratiaa, että edes näin toimitaan. Lähtökohtana on se, että jos ihmiset äänestävät maahan enemmistöhallituksen, niin sillä pitää olla mahdollisuuksia myös edistää sitä politiikkaa, mitä heidän äänestäjänsä ovat halunneet, latasi Vigelius.

Mietinnössä linjataan, että työryhmä pitää tärkeänä, että jatkossakin Yleä koskeva päätöksenteko tapahtuu vakiintuneen tavan mukaisesti parlamentaarisesti.

Vasemmistoliittoa parlamentaarisessa työryhmässä loppuvaiheessa edustanut Aino-Kaisa Pekonen arvioi, että työryhmän toiminnassa murtui käsitys parlamentaarisesta päätöksenteosta. Päädyttiin ota tai jätä -tilanteeseen.

–  Jos yhdellä ryhmällä ja yhdellä puolueella ei ole halua tai tarvetta löytää parlamentaarista sopua, niin neuvottelutilanne ei minun mielestäni ole aito eikä vastaa sitä käsitystä parlamentaarisuudesta, mikä minulla on ollut vuosien ajan tässä talossa, Pekonen sanoi selvästi sydämistyneenä.

Yle-työryhmä esittää, että Ylen on avattava toimintaansa ja talouttaan mahdollisimman laajasti. Yle-lakiin lisättäisiin uusi pykälä, jonka perusteella Ylen tulisi jatkossa aktiivisesti julkaista tietoa omasta toiminnastaan ja taloudestaan.

Marttinen sanoi tiedotustilaisuudessa, että tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöstökustannusten ja yksikkökohtaisten kustannusten avaamista nykyistä laajemmin.

Leikkaukset muuttavat Ylen tarjontaa, sanoo toimitusjohtaja – "Edessä on vaikeita päätöksiä"

Ylen toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan mukaan torstaina ilmoitetut leikkaukset tuovat muutoksia Yleisradioon ja sen tarjontaan.

–  On selvää, että tämän kokoluokan leikkaukset tuovat muutoksia Yleisradioon ja siihen tarjontaan, jota suomalaiset ovat Yleltä tottuneet saamaan. Edessä on varmasti vaikeita päätöksiä, sanoo Ylä-Anttila tiedotteessa.

Kustannussäästötarpeista huolimatta Yle aikoo jatkaa panostuksia digitaalisiin palveluihin.

Parlamentaarisen Yle-työryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok.) sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että vuoden 2027 tasossa Yleä koskevien säästöjen vaikutus on noin 66 miljoonaa euroa.

^{Ylessä käydään} nyt läpi parlamentaarisen työryhmän mietintö ja tehdään sen pohjalta tarvittavat johtopäätökset, kerrotaan Yleisradion tiedotteessa. Yle käynnistää toimenpiteet suunnitelmien pohjalta jo tämän vuoden aikana.

Ylen ohjelmatyöntekijöiden järjestön YOT:n mukaan satojen ammattilaisten työpaikat ovat nyt vakavasti uhattuina.

–  Muutokset näkyvät heikkenevänä palveluna, sanoo YOT tiedotteessa.

Järjestö kertoo tekevänsä omalta osaltaan parhaansa, jotta Yleisradio selviää leikkauksista toimintakykyisenä.

^{Media-alan yrityksiä} edustavan Medialiiton näkemyksen mukaan työryhmän ehdotus merkitsee vain pientä muutosta Ylen budjettiin.

–  Yleisradion toiminnan rahoitus on sidoksissa kansalaisten maksukykyyn, ei yhtiön kuluihin tai investointitoiveisiin. On reilua, että myös valtion yleisradioyhtiö osallistuu edes pieneltä osin julkisen talouden säästötalkoisiin, sanoo Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg tiedotteessa.

Holmbergin mielestä verorahoitus olisi ohjattava yhteiskunnallisesti merkitykselliseen yleisradiotoimintaan ja erityisesti sellaiseen, jota mediamarkkinalla ei synny ilman julkista tukea.

Medialiitto teki hiljattain valtiontukikantelun Euroopan komissiolle Ylen tekstinä julkaisemista verkkosisällöistä. Kantelu koskee verkkosisältöjä, joilla ei ole Medialiiton mukaan EU-sääntelyn edellyttämää läheistä yhteyttä Ylen liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.