SAK jatkaa poliittisia lakkoja viikolla – EK:n mukaan liittojen päätökset osoittavat täydellistä piittaamattomuutta

SAK jatkaa viikolla aiemmin maaliskuussa alkaneita poliittisia lakkoja. Ne jatkuvat keskeytyksettä. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n hallitus päätti asiasta tänään kokouksessaan.

Seuraavan kerran SAK:n hallitus arvioi tilannetta ja työtaistelutoimien jatkoa pääsiäisen jälkeen.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan ammattiliitoilla on valmius koska tahansa keskeyttää lakot, jos maan hallitus osoittaa ymmärrystä työntekijöiden huolille.

– Olemme pyytäneet pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselta oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta. Hallitus ei kuitenkaan kuuntele työntekijöitä edustavia järjestöjä, Eloranta sanoo tiedotteessa.

^{Laajat poliittiset lakot} jatkuvat nyt jo kolmatta viikkoa ja ovat kestämässä siis ainakin neljä viikkoa.

Ay-liike aloitti ne vastalauseena hallituksen tavoittelemille työmarkkinatoimille, joilla puututaan muun muassa lakko-oikeuteen ja palkkaneuvotteluihin. Myös hallituksen ajamat leikkaukset sosiaaliturvaan huolettavat liittoja.

– Hallitus on kylmäsydäminen ja kovakorvainen tavallisten ihmisten huolille. Ensimmäinen päivä huhtikuuta astuvat voimaan seuraavat rajut sosiaaliturvan heikennykset. Niiden ja muiden leikkausten seurauksena köyhyys Suomessa lisääntyy 100 000 aikuisella ja 17 000 lapsella, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Lakossa on yhteensä noin 7 000 Teollisuusliiton, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n, Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Rakennusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Sähköliiton työntekijää.

Neste ilmoitti eilen tiistaina, että lakon pitkittyminen on alkanut aiheuttaa häiriöitä polttoaineiden jakeluun sen asemille ja että tilanne pahenee lakkojen pitkittyessä.

^{Elinkeinoelämän keskusliitto} EK:n mielestä SAK:n liittojen päätökset jatkaa poliittisia lakkoja osoittavat täydellistä piittaamattomuutta. Sen mukaan SAK ei ole kyennyt esittämään uskottavia vaihtoehtoja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiselle.

– Pitkään jatkunut lakko jäytää paitsi yrityksiä ja palkansaajia myös koko hyvinvointiyhteiskuntaa. Tuotannon vähentyminen ja työpaikkojen katoaminen lisäävät verotulojen laskua, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa uudet ilmoitetut poliittiset lakot ovat aiheuttamassa alustavan arvion mukaan lähes 300 miljoonan euron loven bruttokansantuotteeseen. Yhteensä viikkoja jatkuneet poliittiset lakot hallitusta vastaan lähestyvät talousvaikutuksiltaan jo kahden miljardin euron tasoa, arvioi EK.

^{Valmet Automotive} kertoi keskiviikkona aloittavansa muutosneuvottelut Uudenkaupungin toimipaikassaan. Neuvottelut koskevat autonvalmistus- ja akkuliiketoiminnassa sekä konsernitehtävissä työskenteleviä työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä.

Autotehtaalla sopeutustarve johtuu akuutisti ennen kaikkea poliittisista lakoista, kerrotaan yhtiöstä. Lakot ovat aiheuttaneet ongelmia tuotantoketjuun, ja tehtaalla on tällä hetkellä kahden viikon seisaus.

Tilanteen aiheuttama taloudellinen haitta on merkittävä ja tilanteen jatkuessa kriittinen, yhtiö arvioi tiedotteessaan.

– Osansa sopeutustarpeesta on myös yleisellä taloudellisella tilanteella ja automarkkinoiden epäselvillä näkymillä, viestintäpäällikkö Mikael Mäki sanoo STT:lle.

Sopeutustarve on enintään 180 henkilötyövuotta. Työnantaja harkitsee muun muassa määräaikaisia ja osa-aikaisia lomautuksia sekä irtisanomisia, joiden määrä on korkeintaan kymmenen.

^{Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto} AKT pahoittelee lakoista aiheutuvaa harmia mutta perustelee hallituksen kaavailemien muutosten olevan niin suuria ja merkittäviä, ettei niiden voi antaa mennä läpi ilman taistelua.

– AKT vastustaa hallitusohjelman toimia, koska ne muuttavat suomalaista työelämää ja hyvinvointiyhteiskuntaa radikaalisti. Mikäli muutokset menevät läpi, ne ovat peruuttamattomia. Työntekijän asema heikkenee pysyvästi, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo tiedotteessa.

Kokko arvioi, että jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, työntekijöiden turva ja toimeentulo olisivat Suomessa jatkossa pohjoismaiden heikoimmalla tasolla.

^{SAK ja sen jäsenliitot} päättivät viime viikolla jatkaa lakkoja sen jälkeen, kun tapaaminen työministeri Arto Satosen (kok.) kanssa ei tuonut osapuolten näkemyksiä lähemmäksi toisiaan. Eloranta arvioi tapaamisen jälkeen, että hallituksen tavoittelemien työmarkkinatiukennuksien takana ovat pikemminkin ideologiset kuin asialliset syyt.

SAK ei suostu neuvottelemaan niin sanotusta vientivetoisesta työmarkkinamallista, ellei hallitus huomioi työntekijöiden ehdotuksia muissa uudistuksissa.

Kiistaa on ollut ennen kaikkea paikallisen sopimisen laajentamista koskevasta ehdotuksesta.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että jos paikallisen sopimisen uudistus toteutetaan esitetyssä muodossa, vähimmäistyöehtojen suoja rapistuu.

– Luottamusmiehen asema on suojattava, yleissitovuutta on vahvistettava ja paikallisten sopimusten valvontaan on luotava uskottavat keinot, Aalto luettelee keinoja kokonaisuuden korjaamiseksi tiedotteessa.

Teollisuusliitto on Aallon mukaan valmis yhteistyöhön kriittisten viranomaistoimintojen ja huoltovarmuuden varmistamiseksi työnseisauksen aikana.