play

Hallituspuolueissa erimielisyyttä maanomistajille pakkolunastuksesta maksettavasta korvauksesta – lausuntopalautetta ruoditaan oikeusministeriössä, neuvottelujen aikataulu auki

Tyypillinen lunastustilanne on muun muassa sellainen, jossa vedetään voimajohtoja metsänomistajan maiden läpi. LEHTIKUVA / Ritva Siltalahti

Tyypillinen lunastustilanne on muun muassa sellainen, jossa vedetään voimajohtoja metsänomistajan maiden läpi. LEHTIKUVA / Ritva Siltalahti

STT-Lehtikuva

Hallituspuolueissa on erimielisyyttä siitä, miten paljon maiden pakkolunastuksesta maanomistajille maksettavaa korvausta tulisi korottaa. Oikeusministeriön lakiluonnoksen mukaan lunastuskorvaukselle määrättäisiin 15 prosentin kiinteä korotus. Se tarkoittaisi sitä, että pakkolunastuksen yhteydessä suoritettavassa lunastustoimituksessa vahvistettavan korvauksen päälle maksettaisiin 15 prosenttia.

Lakiluonnoksen mukaan tämä olisi perusteltua siksi, että eri puolilla Suomea on syntynyt tilanteita, joissa lunastuskorvaus ei aina vastaa lunastettavan omaisuuden täyttä arvoa.

Luonnoksen mukaan lunastettavasta omaisuudesta suoritettavan korvauksen tulisi lisäksi perustua markkina-arvoon, kun tällä hetkellä perusteena on käypä arvo.

Hallituksen porvaripuolueille RKP:lle ja keskustalle omaisuudensuoja ja maanomistajien asema on tärkeää, kun taas SDP, vasemmistoliitto ja vihreät eivät ole lämmenneet korotukselle, vaan ovat pitäneet kuntien maapolitiikan turvaamista olennaisempana.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Se on käytännössä pelkästään se asia, joka hiertää nyt hallituksen sisällä. Mutta se on se kaikkein keskeisin asia, se lunastettavalle maalle maksettava kiinteä lisäkorvaus, hallituslähteistä kerrotaan.

Lunastuslain uudistusta koskeva oikeusministeriön esitysluonnos lähti lausunnoille vailla sopua. Myös lausuntopalaute on kahtiajakautunutta sen mukaan, arvioiko palautteen antaja uudistusta kunnan vai maanomistajan näkökulmasta. Lausuntokierros päättyi 15. syyskuuta.

Ristivetoa ei helpota se, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmakirjauksen mukaan lunastuslain uudistuksessa tulee parantaa maanomistajan oikeusturvaa, mutta samalla turvata kuntien maapolitiikka.

Sinänsä uudistus nähdään tarpeelliseksi, korvausperusteita ei ole muutettu lain voimaantulon 1977 jälkeen kertaakaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Asiasta on kertonut myös ainakin Yle.

MTK ja kunnat tyystin eri linjoilla

Oikeusministeriössä käydään parhaillaan läpi lausuntopalautetta. Siitä tehtävän tiivistelmän arvioidaan valmistuvan muutaman viikon sisällä. Hallituspuolueet neuvottelevat myöhemmin sen pohjalta.

–  Lunastuskorvaukselle suoritettava korotus on se, mikä toistuu kaikissa annetuissa lausunnoissa. Se ehdotus tuntuu puhuttaneen ja mietityttäneen eniten lausunnon antajia, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jari Salila.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hän ei ota kantaa siihen, tuleeko ehdotukseen vielä muutoksia.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) vaatii lausunnossaan, että korotusprosentti nostetaan vähintään 25 prosenttiin kuten Ruotsissakin. MTK:n mukaan kunnat ovat viime vuosina alkaneet käyttää pakkolunastusta entistä hanakammin hyödykseen maanhankinnassa erityisesti kasvukeskusten liepeillä.

–  Maanomistajien kokemusten mukaan hankkeissa, joissa lunastuslakia on mahdollista soveltaa, on sopiminen asioista sanelupolitiikkaa, lausunnossa todetaan.

Kuntaliitto puolestaan esittää prosenttikorotuksen poistamista esityksestä. Se arvioi, että lunastuskorvauksen markkina-arvon päälle tehtävällä 15 prosentin korotuksella olisi suora vaikutus maan hinnan suhdanteista riippumattomaan ja perusteettomaan nousuun, joka siirtyisi rakennuspaikkojen ja asuntojen hintoihin sekä vuokriin.

Esimerkiksi Sipoon kunta katsoo lausunnossaan, että käytännössä esitetty korotus tulisi lopettamaan kuntien tekemät vapaaehtoiset raakamaakaupat kokonaan, koska maanomistaja saisi lunastuksen kautta aina 15 prosenttia vapaaehtoisella kaupalla saatavaa korvausta enemmän.

Hallituksen sisällä on kiistaa myös maankäyttö- ja rakennuslaista, jossa säädetään siitä, millä edellytyksin alueita voidaan tietyissä tilanteissa määrätä lunastettavaksi tai antaa lunastusoikeus. Lunastuslaissa puolestaan säädetään siitä, minkä mukaan korvaus määräytyy.

SDP:ssäkin perätään selvyyttä

Tyypillinen lunastustilanne on muun muassa sellainen, jossa vedetään voimajohtoja metsänomistajan maiden läpi. Kansanedustajille tulee tilanteista paljon yhteydenottoja eri puolelta Suomea, sanoo eräs hallituslähde.

Hallituspuolueista esimerkiksi keskustassa arvioidaan, että tuntuva korvaus pakkolunastuksesta lisäisi halua pyrkiä maanomistajan kanssa mieluummin neuvotteluratkaisuun. Johtoteiden raivaus pienentää myös hiilinieluja.

–  Sillä tulisi olla selkeä hinta, että metsä lanataan siirtolinjojen tieltä, keskustalähde sanoo.

Lähteen mukaan lunastuslain uudistuksen vaikutus kuntien maahankintaan olisi muutamia miljoonia euroja vuodessa koko Suomen alueella.

SDP:n kainuulainen kansanedustaja Raimo Piirainen tiedotti perjantaina jättäneensä kirjallisen kysymyksen, jossa hän perää selvyyttä tuulipuistojen liityntäjohtojen pakkolunastusmenettelyihin. Hänen mukaansa Kainuussa herättää hämmennystä se, että maanomistaja saa alle markkina-arvon olevan lunastuskorvauksen, kun maa jää sähkölinjan alle, mutta vuosivuokraa, jos maa jää tuulivoimalan alle.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi