Sinnemäki: Aioin kertoa virkarikosepäilystä esitutkinnan valmistuttua – esitutkinta liittyy Meilahden huvila-alueen poikkeamislupiin

Helsingin vihreiden pormestariehdokas, apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo, että hänellä oli aikomus kertoa häntä koskevasta virkarikosepäilystä sitten, kun poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi. Sinnemäki perustelee tätä sillä, että silloin hänelläkin olisi tarkempi käsitys poliisin epäilystä.

Sinnemäki kommentoi rikosepäilyä STT:lle kampanjatilaisuudessa Helsingissä lauantaina.

Asia nousi julkisuuteen perjantai-iltana, kun uutisoi Helsingin poliisin epäilevän Sinnemäkeä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Sinnemäki vahvisti kirjoituksessaan , että poliisin esitutkinta koskee vuonna 2016 tehtyjä poikkeamispäätöksiä asemakaavasta Helsingin Meilahden huvila-alueella.

Poikkeamispäätöksen nojalla alueelle on rakennettu paritalo, jossa asuu näyttelijä Pihla Viitala. Sinnemäki sanoo Viitalan olevan hänen tuttavansa. Sekä Sinnemäki että Viitala ovat aiemmin olleet naimisissa säveltäjä Kerkko Koskisen kanssa.

–  Olen tuntenut hänet (Pihla Viitalan) pitkään, ja olemme samaa tuttavapiiriä, mutta emme ole läheisiä ystäviä, Sinnemäki sanoo STT:lle.

Sinnemäen mukaan tutkinnassa halutaan selvittää, onko hän vaikuttanut poikkeamispäätöksen sisältöön ja onko hän ollut prosessin vaiheissa esteellinen.

Sinnemäki itse pitää selvänä, ettei hän ole ollut asiassa esteellinen. Tämä on Sinnemäen mukaan myös hänen juristinsa näkemys.

Koska esitutkinta on aloitettu, poliisi ei näytä pitävän asiaa yhtä selvänä. Vaikka esitutkinnassa on aina kyse vasta rikosepäilystä, sitä ei lain mukaan saa edes aloittaa selvittämättä ensin, että rikoksen on syytä epäillä tapahtuneen. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen velvollisuutena on huolehtia, ettei ketään aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan.

Tapaus siirtymässä syyteharkintaan

Poikkeamispäätös tehtiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna 2016. Sinnemäki toimi tuolloin Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana.

Sinnemäen mukaan hän ei osallistunut asian valmisteluun tai millään tavoin ohjannut sitä. Hän oli läsnä lautakunnan kokouksessa, jossa asiasta päätettiin.

–  En ole ollut lautakunnan päätösvaltainen jäsen, mutta olen ollut läsnä.

Sinnemäki kiistää syyllistyneensä rikokseen.

–  En koskaan suosisi tuttaviani päätöksenteossa, hän kirjoittaa Facebookissa.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markku Silén Helsingin poliisista arvioi Ylelle, että asia tulee siirtymään syyteharkintaan.

Silén kertoo , että epäillyn virkarikoksen esitutkinta on loppusuoralla.

–  On nähdäkseni syyttäjälle puhdasta oikeudellista harkintaa, täyttyykö asiassa esteellisyys, ja näen tutkinnanjohtajana, että tämä on tulkinnallinen asia, Silén sanoo HS:lle.

STT ei tavoittanut Siléniä kommentoimaan esitutkintaa.

Sinnemäkeä kuultiin esitutkinnassa syksyllä

Kun Sinnemäeltä kysyttiin perusteita olla julkistamatta rikosepäilyä, hän toisti aiemman kantansa: asemakaavasta poikkeamisesta syntynyt jupakka on ollut vuosien mittaan laajalti julkisuudessa ja hän on useasti vastannut siihen liittyviin kysymyksiin.

Sinnemäen mukaan poliisi aloitti esitutkinnan runsas vuosi sitten ja hän oli kuultavana asiasta viime syksynä.

–  Silloin ajattelin, että asia selviää kohtuullisen pikaisessa aikataulussa. Se oli myös käsitys, jonka poliisilta sain.

–  Nyt tämä oli viipynyt niin kauan, että olin ehkä vähän siinä käsityksessä, että onko tätä enää olemassakaan, kun minuun ei oltu lainkaan yhteydessä.

Sinnemäeltä kysyttiin myös, miten hän arvioi uutisen vaikutusta sunnuntain kuntavaaleihin.

–  Ainakaan tässä ei ole mitään valtavan uutta. Mutta mikä kaikki vaikuttaa vaaleissa, niin se on kokonaisuus, jonka tulos nähdään sitten huomenna.

Sinnemäen käsitys oli, että vihreiden puoluesihteeri olisi informoinut tapauksesta puolueen puheenjohtajaa Maria Ohisaloa. Puoluesihteeri Veli Liikanen kuitenkin kertoi lauantaina STT:lle, ettei hän ollut kertonut asiasta Ohisalolle. Liikasen mukaan perusteena oli, että kyse oli Helsingin vihreiden asiasta.

Puoluesihteeri tiesi esitutkinnasta

Liikanen sanoi kuulleensa Sinnemäkeä koskevasta rikosepäilystä ennen kuin Helsingin vihreät asetti Sinnemäen pormestariehdokkaakseen. Liikasen mukaan tuolloin ei käyty laajempaa keskustelua siitä, pitäisikö rikosepäilystä kertoa julkisuuteen. Hänen mukaansa kyse oli pidemmästä jatkumosta ja aihetta oli jo aiemmin käsitelty laajasti julkisuudessa.

Liikanen sanoo, että Helsingin hallinto-oikeus on jo käsitellyt asiaa ja todennut, ettei Sinnemäki ollut esteellinen. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Liikasen mukaan tuntui luontevalta, että esitutkinnasta olisi kerrottu sen valmistuttua. Hänen mukaansa tutkinnan oli odotettu valmistuvan nopeammin.

Liikanen pitää selvänä, ettei Sinnemäki ole syyllistynyt rikokseen.

–  Minulla ei ole ollut siitä mitään epäselvyyttä.

Entä miten uutinen vaikuttaa sunnuntain kuntavaalien tulokseen?

–  Vaaleissa on kyse isommista kysymyksistä, ja tämä tapaus on ollut esillä jo aiemmin, Liikanen vastaa.

Ohisalo kuuli rikosepäilystä vain hieman etukäteen

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoo saaneensa tiedon Sinnemäkeä koskevasta rikosepäilystä eilen vain hieman ennen kuin Yle julkisti asiasta uutisen perjantai-iltana.

Sinnemäellä on Ohisalon mukaan edelleen hänen tukensa Helsingin pormestariehdokkaana.

Ohisalo kommentoi asiaa STT:lle vain lyhyesti vaalikampanjatilaisuuden yhteydessä Helsingissä. Hän vetosi muun muassa siihen, että Sinnemäki ja puoluesihteeri Liikanen ovat jo kommentoineet asiaa ja poliisitutkinta on kesken.

Helsingin vihreiltä täysi tuki Sinnemäelle

Sinnemäki sanoo informoineensa Helsingin vihreitä esitutkinnasta ennen kuin hänet asetettiin pormestariehdokkaaksi.

Helsingin vihreiden puheenjohtaja Outi Lindqvist kertoo tekstiviestitse STT:lle, että Sinnemäellä on hänen täysi tukensa Helsingin pormestariksi.

Lindqvist ei kommentoi Sinnemäen virkarikosepäilyä. Hän vetoaa siihen, että asia on poliisin tutkittavana.

Sinnemäki ei ollut kertonut rikosepäilystä Helsingin kaupungin virkamiesjohdolle. Perusteluna on, että apulaispormestarina hänellä ei ole sellaista suhdetta kaupunkiin, että asiasta olisi ollut velvollisuus kertoa.