Historian professori: Nato-päätös suoraa jatkumoa EU:hun liittymiselle, valtiojohto toiminut taitavasti

Suomen valtiojohdon päätös kannattaa maan liittymistä Natoon on jatkumoa liittymiselle EU:hun vuonna 1995, sanoo historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa tuolloinkin ratkaisussa oli ensi sijassa kyse turvallisuuspolitiikasta, vaikkei siitä suoraan puhuttu.

–  (Presidentti Mauno) Koivisto myönsi jälkikäteen, ettei siitä voinut avoimesti puhua, koska jos kansanäänestyksessä olisi tullut kielteinen tulos, niin silloin olisi oltu vaikeassa tilanteessa, Meinander taustoittaa.

Nato-jäsenyyshakemukseen johtavaa prosessia Meinander pitää EU-päätöstä avoimempana, nyt asioista on puhuttu niiden oikeilla nimillä. Hän arvioi prosessin sujuneen myös demokraattisesti.

–  Presidentti ja hallitus ovat hoitaneet tämän äärimmäisen taitavasti, Meinander lisää.

Käsillä on Meinanderin mukaan ensimmäinen todellinen tilanne, jossa perustuslaissa määriteltyä presidentin ja hallituksen yhteistoimintaa ulkopoliittisessa päätöksenteossa on testattu käytännössä.

–  Minusta tämä oli ensimmäinen testi, että meidän perustuslakimme toimii myös tällaisella rakenteella, Meinander sanoo.

Nato-päätös ei lukeudu Meinanderin mukaan dramaattisimpiin ratkaisun hetkiin Suomen historiassa. Hän nostaa esiin vuoden 1944, jolloin jouduttiin tekemään äärimmäisiä ratkaisuja sodasta irtautumiseksi eikä voitu luottaa siihen, että Neuvostoliitto sittenkään pitäisi sanansa.

–  Silloin oltiin nollapisteessä. YYA-sopimus sitten jotenkin vakautti tilanteen, Meinander sanoo.

Ruotsin Suomi-argumentilta putosi pohja

Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta (YYA) allekirjoitettiin keväällä 1948.

–  Silloin ei kansalaisille tai edes eduskunnalle annettu aikaa päättää, vaan se ajettiin läpi hyvin nopeasti, Meinander sanoo.

YYA kohtasi loppunsa 1990-luvun alussa, ja pian oli vuorossa liittyminen EU:hun. Jäsenyyden kannattajat vakuuttelivat, ettei kyseessä ole askel kohti Nato-jäsenyyttä.

–  Vaikka kyllä se minun mielestäni oli sitä. Olihan siinä myös taloudellisia syitä, mutta ne olisi voitu järjestää muulla tavoin, kuten Norja teki, Meinander sanoo.

Samoihin aikoihin tehdyissä Hornet-hävittäjäkaupoissa oli Meinanderin mukaan niin ikään kyse turvallisuuspoliittisesta linjavalinnasta, vaikka päättäjät muuta väittivät.

Ruotsissa ratkaisevassa asemassa oleville sosiaalidemokraateille Suomen tekemä periaatepäätös on helpotus, vaikka jotkut voivat myös kokea, että Suomi käytännössä pakottaa Ruotsin mukaan.

–  Ruotsissa on aina ollut tämä Finlandsargument, ettei Ruotsi voi liittyä Natoon, koska se vaikeuttaisi Suomen asemaa. No nyt tätä perustelua ei enää ole, Meinander toteaa.