Hallitus porrastaa hoitajamitoituksen kiristymistä ensi vuoden joulukuulle – oppositio syytti hallitusta vanhuspalveluiden heikosta tilasta

Hallitus porrastaa hoitajamitoituksen toteutusta. Asiasta kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) eduskunnan täysistunnossa, jossa hallitus vastasi opposition välikysymykseen vanhus- ja terveyspalveluiden tilanteesta.

Mitoitukseksi tulee ensi huhtikuusta alkaen 0,65. Aiempi tavoite 0,7 astuu voimaan 1.12.2023.

–  Tämänhetkisen hoitohenkilöstön työvoimapulan vuoksi hallitus on arvioinut uudistuksen toteutuksen aikataulua uudelleen siten, että tavoitteesta ei kuitenkaan tingitä, mutta voimaantuloa porrastetaan, Lindén kertoi eduskunnalle.

Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta on kiristetty kuluneella vaalikaudella useaan otteeseen. Viimeisen kiristyksen oli tarkoitus tapahtua ensi huhtikuussa.

–  Uudistuksen rahoitus 128 miljoonaa pidetään voimassa. Täten luodaan edellytykset henkilöstömitoituksen saavuttamiselle, Lindén sanoi.

Hallitus on elo-syyskuussa punninnut näyttävästi mitoituksen kohtaloa. Pontta keskustelulle on antanut hoitajapula, jonka on arvioitu tehneen aiemmin sovitun aikataulun mahdottomaksi.

Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielestä tavoitteesta olisi joustettava, koska hoitajia ei käytännössä ole siihen mennessä riittävästi. Laitoksen mukaan hoivakoteihin tarvitaan vielä 3  400 hoitajaa lisää 0,7:n tavoitteen saavuttamiseksi.

THL tosin arvioi, että lisäaikaa tarvittaisiin vähintään vuosi. Porrastus lykkää tavoitetta kahdeksalla kuukaudella.

"Sosiaali- ja terveydenhuolto vakavan kriisin partaalla"

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Sarkomaa (kok.) sanoi puheenvuorossaan, että koko sosiaali- ja terveydenhuolto on tällä hetkellä vakavan kriisin partaalla. Hän arvosteli hallituksen päätöstä hoitajamitoituksesta vain paperilla tehdyksi ratkaisuksi.

–  Moni kysyy perustellusti, onko hallitus aidosti sitoutunut ympärivuorokautisen 0,7:n mitoitukseen, kun olennaiset toimet sen toteuttamiseksi jätettiin tekemättä. Puhumattakaan toimista muiden vanhuspalveluiden tilan parantamiseksi, Sarkomaa sanoi.

Hän kuvaili nykyisiä oloja vanhusten hoivassa ja terveydenhuollossa epäinhimillisiksi ja syytti hallitusta epäonnistumisesta esimerkiksi hoitoalan veto- ja pitovoimasta huolehtimisessa.

–  Vanhustenhuollon ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat pääministeri (Sanna) Marinin hallituksen aikana vakavalla tavalla kriisiytyneet, vaikka toisin luvattiin.

Kritiikkiin yhtyi myös perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Arja Juvonen. Hän sanoi, että Suomessa on suuri hoitajavaje, ja ensi vuoden alussa aloittavien hyvinvointialueiden rahoitus ei tule riittämään.

–  Sote-uudistus on menossa suoraan päin seinää. Rahat on loppu jo alussa. Päin seinää menee myös hoitotakuu, rahat eivät tule riittämään.

Juvonen arvosteli hallitusta muun muassa siitä, ettei se ole kuullut hoitoalan työntekijöiden varoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

"Aiheesta tehty 11 välikysymystä 2000-luvulla"

Välikysymykseen vastannut ministeri Lindén huomautti, että nykyiset ongelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Lindénin mukaan aiheesta on tehty eduskunnassa 2000-luvulla 11 välikysymystä, ja hän piti tätä paitsi osoituksena aiheen tärkeydestä myös surullisena.

–  Näiden aiempien välikysymysten yhteinen piirre on ollut huoli riittävästä palveluiden rahoituksesta. Usein viitattiin kuntien valtionosuuksien niukkuuteen, jopa niiden leikkauksiin. Jokainen tässä salissa tietää, että pääministeri Marinin (sd.) hallitus on panostanut kuntien rahoitukseen enemmän kuin mikään muu hallitus 30 vuoteen, Lindén sanoi.

Hän korosti, että nykyinen hallitus on toiminut koronapandemian aikana ja tehnyt siitä huolimatta useita toimia tilanteen parantamiseksi. Esimerkiksi työntekijäpulaa on yritetty helpottaa monin tavoin.

–  Hoitoalan työehtosopimusratkaisu, jonka osapuoli hallitus ei ole, on avainasemassa terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisessa. Siksi vetoan tässäkin sopimisen puolesta, Lindén sanoi.

Kuka leikannut kunnissa?

Hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajat kävivät keskustelussa nokittelua myös siitä, kuka on lopulta päättänyt kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksista tällä hallituskaudella. Kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) väitti, että hänen kotikunnassaan Espoossa kokoomus ei ole tukenut SDP:n esittämää lisärahoitusta esimerkiksi vanhusten hoivaan ja terveyskeskuksiin.

–  Nyt on itse asiassa kokoomuksella näytön paikka. Nyt valmistaudutaan kaupungeissa ja alueilla ensi vuoden budjettiin, Guzenina sanoi.

Samaa viesti Veronica Honkasalo (vas.), jonka mukaan vasemmistopuolueet ovat Helsingissä puolustaneet esimerkiksi kotihoidon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden rahoitusta.

–  On hivenen irvokasta nyt kuunnella täällä sitä puhetta, ettei hallitus tee mitään. Hyvä kokoomus, pistäkää toimeen myös siellä kuntatasolla ja uusilla hyvinvointialueilla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Kai Mykkänen kysyi, onko jollakin tilastotietoa siitä, että esimerkiksi hoivapaikkoja olisi suljettu erityisesti niissä kaupungeissa, joissa kokoomus on vahvoilla.

Hän totesi, että Espoossa on jouduttu tänä syksynä sulkemaan noin 150 hoivapaikkaa.

–  Kysymys ei ole ollut siitä, etteikö olisi ollut palkkarahoja näihin varattuna, vaan että niitä hoitajia ei saada.