play

Hoitotakuu on etenemässä lausuntokierrokselle, mutta tulevien vuosien rahoitus täsmentyy vielä lausuntojen jälkeen

Ministeri Kiurun mukaan vapaaehtoinen hoitotakuun ripeä toteuttaminen ratkaisee paljon myös kustannusten osalta. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Ministeri Kiurun mukaan vapaaehtoinen hoitotakuun ripeä toteuttaminen ratkaisee paljon myös kustannusten osalta. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

STT-Lehtikuva

Lakiluonnos seitsemän päivän hoitotakuusta on etenemässä marraskuun puolivälissä lausunnoille, mutta sen vuoden 2023 jälkeen tulevien vuosien rahoitusta täsmennetään vielä lausuntojen jälkeen.

Esimerkiksi Lääkäriliiton huolena on ollut, onko vuodelle 2023 varattu 95 miljoonaa kertaluonteinen vai pysyvä rahoitus hoitotakuun kiristämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) kerrotaan, että huoli on turha, sillä rahoituksen on sovittu olevan pysyvää eli se on noin 95 miljoonaa euroa myös vuoden 2023 jälkeen. Tämä täsmentyy vielä lausuntopalautteen jälkeen.

Esitysluonnosta valmistellaan STM:ssä ja valtiovarainministeriössä (VM).

Ministeriöistä kerrotaan, että lausuntokierrokselta halutaan kerätä lopullista esitystä varten ajantasaista tietoa hoitoon pääsyn tilanteesta ja hoitotakuun toimeenpanon vaatimista resursseista alueilla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hallituksen esitys hoitotakuun tiukentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa, ja siihen mennessä rahoitus pitäisi viimeistään olla ratkaistu. Lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa 2023.

–  Varmasti on selvää, että lausuntokierroksella kaikki haluaisivat lisärahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, myöskin vastaanottotoiminnan osalta. Ymmärrän sen tuskan, kun hyvin vähillä resursseilla on yritetty pystyä mahdottomaankin, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

Alun perin hoitotakuuta koskevan lakiesityksen piti olla valmis jo hallituskauden alkupuolella, mutta valmistelua jumitti jo ennen koronaakin kustannusten arviointi.

–  Olemme hallituksena sitoutuneet siihen, että tämän vaalikauden aikana on pysyvästi säädettävä hoitotakuun parantamisesta. Kun säädämme uusia tehtäviä, ne pitää olla sataprosenttisesti rahoitettuja ja näin on tämänkin tehtävä, Kiuru sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Korona sekoittanut tilastot

Kiuru muistuttaa, että alueille on annettu viime vuonna palvelujen kehittämiseen 70 miljoonaa euroa. Tänä vuonna annetaan 141 miljoonaa. Näillä rahoilla alueiden on sitouduttava siihen, että hoitotakuu paranee. Lisäksi EU:n elpymisvälineestä käytetään 400 miljoonaa hoitotakuuseen ja hoitojonojen lyhentämiseen.

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että vielä ei ole tiedossa, miten paljon nämä kehitystoimet mahdollisesti vähentävät tulevan rahoituksen tarvetta.

Yksi valmistelun vaikeuksista on ollut, että tietopohja on ollut huono jo aiemmin ja nyt korona on vielä pannut enemmän sekaisin perusterveydenhuollon ja avosairaanhoidon käyntitilastot.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  On ollut vaikea saada luotettavaa dataa, sanoo johtaja Eveliina Pöyhönen STM:stä.

Haastetta tuo myös se, että vuodesta 2023 lähtien arviointi on tehtävä hyvinvointialueiden tasolla ja niitä koskevaan rahoitusjärjestelmään peilaten.

Pöyhönen arvioi, että rahoitustarve on suunnilleen saman verran eli noin 95 miljoonaa euroa myös jatkossa, mutta hän painottaa, että kustannusvaikutusten arviointi on vielä kesken.

–  Varmaan sitä luokkaa suunnilleen se tulisi olemaan, mutta arvio täsmentyy lausuntokierroksen jälkeen.

Kiuru kertoo, että noin 64 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä on jo vapaaehtoisesti hoitanut tulevan lakisääteisen velvoitteen kuntoon.

–  Vapaaehtoinen hoitotakuun ripeä toteuttaminen ratkaisee paljon myös kustannusten osalta.

Koskee myös opiskelijaterveydenhuoltoa

Lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kiireettömään hoitoon pääsy nopeutuisi perusterveydenhuollossa kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen hoidon tarpeen arvioinnista ja suun terveydenhuollossa kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

–  Lähtökohta on, että se koskisi sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, Kiuru sanoo.

Näin esimerkiksi kokoomuksen peräänkuuluttamaa erillistä terapiatakuuta ei tarvita.

Hoitotakuu koskee myös opiskelijaterveydenhuoltoa ja vankiterveydenhuoltoa.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysasemiin eli niin sanottuihin sote-keskuksiin on tarkoitus koota saman katon alle muun muassa perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluita.

Kiurun mukaan hoitotakuu koskee kaikkea hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta.

Pelkkä hoitoon pääsy ei myöskään riitä, vaan ihmisen pitää tulla myös hoidetuksi.

–  Nykyjärjestelmässä suuri haaste on, että aina on joku jono, johon ihminen on helppo sijoittaa, aina on joku paikka, jossa odottaa hoidon jatkumista.

Valmistelussa onkin arvioitu, että hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja oikean hoidon saaminen oikeaan aikaan myös vähentää kustannuksia. Systeemissä kierrättäminen maksaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi