play

Vanhuksen ei tarvitse olla huolissaan, vaikka hoiva-alan yritykset irtisanovat sopimuksia: tutusta hoivakodista ei tarvitse muuttaa mihinkään

Hoiva-alan jätit neuvottelevat parhaillaan uudelleen sopimushintoja. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Hoiva-alan jätit neuvottelevat parhaillaan uudelleen sopimushintoja. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

STT-Lehtikuva

Useat yksityiset hoiva-alan yritykset ovat irtisanoneet tänä vuonna hoivakoteja koskevia sopimuksia ja neuvottelevat nyt uudelleen sopimushintoja. Vaikka neuvotteluja käydään parhaillaan, Kuntaliitosta muistutetaan, ettei hoivakotien asukkaiden tarvitse murehtia tilanteen johtavan hoivapaikan vaihtumiseen. Nykyisin lainsäädäntö edellyttää muuttovelvoitteelle erittäin painavia syitä ja perusteluja.

–  Käytännössä tämä tarkoittaa, että tarvittaessa tehdään lyhyitä ja väliaikaisia sopimuksia siksi aikaa, että kunnat ja jatkossa hyvinvointialueet saavat kilpailutettua palvelun uudestaan tai määriteltyä uudelleen palveluseteleiden sääntökirjat. Asukkaiden kannalta tämä tarkoittaa, ettei heidän tarvitse muuttaa mihinkään, sanoo erityisasiantuntija Anna Haverinen Kuntaliiton sote-yksiköstä.

Haverisen tietojen mukaan kunnat ja hyvinvointialueet ovat myös pyrkineet informoimaan asukkaita ja omaisia tilanteesta, jotta ihmiset eivät hätääntyisi.

–  Sehän ei toki poissulje sitä, että ihmisillä on huolia tilanteesta, hän lisää.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Myös suuret hoiva-alan toimijat Esperi, Attendo ja Mehiläinen vakuuttavat, että kenenkään ei tarvitse muuttaa tilanteen takia hoivakodista pois.

Enemmän henkilökuntaa, enemmän kustannuksia

Sopimusten irtisanomisen ja uuden neuvottelutarpeen taustalla on huomattava kustannusten nousu hoiva-alalla.

Merkittävin syy tähän on hoitajamitoituksen nosto, arvioi Kuntaliiton Haverinen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kun henkilökuntaa pitää jatkossa olla enemmän, niin palvelun tuottaminen maksaa toki enemmän. Kun palveluita on aikoinaan kilpailutettu ja hankittu, niin tämä ei varmastikaan ole ollut tiedossa.

Hoitajamitoituksen lisäksi kustannuksia on Haverisen mukaan lisännyt koronaepidemia sekä nyt elinkustannusten nousu.

–  Nämäkin toki vaikuttavat, mutta isoin syy on varmasti mitoituksen nousu.

Kesken olevat neuvottelut voivat vaikuttaa siihen, otetaanko hoivakoteihin uusia asukkaita. Kuntaliiton Anna Haverisen mukaan toimintatavoissa on kuitenkin niin paljon alueellista vaihtelua, että uusien asukkaiden tilanteesta on vaikea sanoa mitään yleispätevää arviota.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Jonkun verran alueet ovat viestineet, että neuvottelujen myötä pyritään lisäämään omaa tuotantoa ympärivuorokautisessa hoidossa, mutta se ei toki käy kädenkäänteessä. Vaikka tiloja olisi tarjolla, niin henkilöstön saatavuus on myös julkisella puolella hankalaa, Haverinen lisää.

Hyvinvointialueilla voi olla edessään suuria haasteita

Yksityisen sote-alan edunvalvojan Hali ry:n hoivajohtaja Arja Laitinen arvioi, että jollei tyydyttäviin sopimuksiin päästä, palvelutarpeen lisääntyessä voi hoivapaikkoja siirtyä yksityiseltä puolelta julkiselle.

–  Palveluntuotantoa, joka on merkittävästi kalliimpaa julkisella, pitää lisätä. Se tarkoittaa suuria haasteita hyvinvointialueille, Laitinen sanoo.

Hali ry:n tiistaina julkaistun selvityksen mukaan kunnat ovat maksaneet jo pitkään hoiva-alan yksityisille tuottajille jopa 40 prosenttia pienempää korvausta kuin omille yksiköilleen.

–  Kunnat eivät ole korvanneet toimijoille lakisääteisten mitoitusten nousua. Siihen saadut valtionosuudet ovat jääneet kuntiin. Samoin on käynyt koronasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen tarkoitetuille avustuksille ja valtionosuuksille. Ne ovat jääneet kuntiin, eikä niitä ole korvattu toimijoille, jotka tekevät samaa työtä kuin kunnat ja kuntayhtymät itse, Laitinen sanoo.

Yksityisten palvelujen osuus vanhustenhoidossa on suuri, sillä yritykset ja järjestöt tuottavat Suomessa noin puolet ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan palveluista.

Kattohintoihin suostutaan, vaikka toiminta ei ole kannattavaa

Hali ry:n Laitinen pitää yhtenä suurena ongelmana niin sanottua kattohintakilpailutusta. Se tarkoittaa, että kilpailutuksen tekijä, eli tällä hetkellä kunta tai kuntayhtymä ja jatkossa hyvinvointialue, määrittää vuorokausihinnalle maksimin eli hintakaton. Kun palveluntuottaja osallistuu kilpailutukseen, hän saa tuloksia arvioitaessa tasan hintakaton hintaisesta vuorokaudesta nolla pistettä. Mitä alemmas hintaa lasketaan kattohinnasta, sitä enemmän siitä saa kilpailutuksessa pisteitä.

–  Jos taas ylittää kattohinnan, voi olla ettei tarjousta hyväksytä ollenkaan tai saa miinuspisteitä lopulliseen arvioon, Laitinen kuvaa.

Hänen mukaansa sopimuksille löytyy koko ajan ottajia, vaikka toiminta ei olisi kattohinnalla kannattavaa.

–  Meillä on paljon pieniä toimijoita, Heillä on pelko siitä, että jos he eivät nyt osallistu kilpailutukseen tällä hinnalla, heille ei enää osoiteta asiakkaita.

Hali ry:llä on 1  560 jäsentä. Suuria hoivayrityksiä niistä on kuusi, ja loput ovat Laitisen mukaan keskisuuria ja pieniä yrityksiä.

Suomen suurin Attendo: Päivänselvää, että kustannukset pitää kattaa

Suomen suurin hoivayhtiö Attendo tiedotti lokakuun alussa irtisanoneensa kuntien ja kuntayhtymien ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan sopimuksia. Toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo STT:lle yhtiön odottaneen Suomen hallitukselta työkaluja siihen, miten henkilöstömitoitus pystytään toteuttamaan.

–  Huhtikuun alussa mahdollisesti voimaan tulevasta 0,65:n mitoituksesta ei ole meillä sopimuksissa mitään. Suurimmassa osassa sopimuksia on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Siksi ne oli pakko irtisanoa 30. syyskuuta mennessä, jotta 1. huhtikuuta voisi olla uudet sopimukset voimassa.

Attendo ei ole julkistanut irtisanottujen sopimusten määrää. Holmqvistin mukaan määrä on “merkittävä”, ja sopimukset ovat olleet ympäri Suomea.

–  Myös kaksi hyvinvointialuetta irtisanoi ostopalvelusopimuksen meidän kanssamme.

Holmqvist ei kerro tarkkoja korotusmääriä, joista he nyt neuvottelevat. Hän toteaa, että Hali ry:n juuri julkaistussa tutkimuksessa on alan kustannusten laskettu nousseen 18,8 prosenttia viimeisen 12 kuukauden aikana.

–  On päivän selvää, että kustannukset pitää kattaa, jotta voidaan tuottaa laadukasta hoivaa, Holmqvist sanoo.

Attendolla on Suomessa 430 hoivakotia, joista 260 ikäihmisten palveluissa. Ikääntyneiden palveluissa Attendolla on noin 10  000 hoivapaikkaa.

Mehiläinen: Tilanne nykyisellään sietämätön

Mehiläisestä kerrotaan, että yhtiö on syyskuussa irtisanonut sopimuksia, koska tietoa tai yhteisymmärrystä uuden mitoituksen mukaisesta hinnasta ei ollut. Irtisanomiset koskevat noin puolta sopimuksista, kertoo liiketoimintajohtaja Niklas Härus sähköpostitse STT:lle.

–  Kustannuskehitys on jo useiden vuosien aikana ylittänyt hintakehityksen, ja hoiva-ala on muuttunut tappiolliseksi. Palveluiden hinnat eivät kata kustannuksia, ja tilanne on siten nykyisellään kestämätön, hän lisää.

Hinnankorotusten perusteeksi hän mainitsee henkilöstömitoituksen nousun, yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusten korotukset, työvoimapulan aiheuttamat palkkakustannukset sekä voimakkaan nousun ruuan ja energian hinnoissa.

–  Suurin osa sopimuksista on voimassa maaliskuun loppuun saakka. Uskomme, että siihen mennessä löytyy yhteistyössä neuvotteluratkaisuja. Toimintamme jatkuu ennallaan, ja kenenkään ei tarvitse muuttaa irtisanomisten takia, Härus vakuuttaa.

Hänen mukaansa kyselyjä asukkailta tai läheisiltä on tullut melko vähän. Mehiläisellä on ikääntyneiden palveluissa 84 hoivakotia, joissa on noin 4  000 asukaspaikkaa.

Esperillä irtisanomiset koskevat paria sataa asukaspaikkaa

Esperistä kerrotaan, että yhtiö neuvottelee kaikkien sopimusten osalta hinnankorotuksista joka vuosi tilaajien kanssa.

–  Tämä on tavanomainen käytäntö. Olemme joutuneet irtisanomaan vain joitakin sopimuksia. Irtisanotut sopimukset koskevat noin paria sataa asukaspaikkaa, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Jani Nurisalo STT:lle sähköpostivastauksissaan.

Hänen mukaansa inflaatio, henkilöstömitoituksen kiristyminen, palkkaratkaisut ja työvoimapula lisäävät hoivan tuottamisen kustannuksia merkittävästi. Esperin ehdottaman korotuksen määrä riippuu sopimuksen lähtötilanteesta.

–  Osa sopimusneuvotteluista on saatu päätökseen, ja osa on vielä kesken. Tavoitteena on saada neuvottelut päättymään mahdollisimman nopeasti ja niin, että uudet sopimukset ovat voimassa joko 1.1. tai 1.4. alkaen riippuen sopimustilanteesta, Nurisalo kertoo.

Esperillä on hänen mukaansa yhteensä noin 6  000 asukaspaikkaa, joista ikäihmisten palveluissa on 3  400 asukaspaikkaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi