Tulevaisuudessa tekoäly voi räätälöidä oppilaiden koekysymykset - tekoälyn käyttämistä opetuksessa tutkitaan useissa hankkeissa

Onko tulevaisuudessa koululaisilla oma tukirobotti ja yksilöidyt tehtävät? Vai kielletäänkö tekoälysovellusten käyttö kouluissa huijausyritysten pelossa?

Tekoälyn opetuskäytössä on useita mahdollisuuksia, mutta myös ongelmia ja esteitä. Etenkin suomalaiset korkeakoulut ovat keskustelleet Chat GPT -tekoälysovelluksen ja muiden vastaavien tekoälyohjelmien käytöstä.

Sovellus on pakottanut opettajat miettimään tehtävänantoja sellaisiksi, ettei tentistä selviä pelkän tekoälyn avulla. Sovellus kun antaa vastauksen lähes mihin tahansa kysymykseen referoimalla internetistä löytämäänsä tietoa.

^{Tekoälyä ei} vielä käytetä laajasti opetuksessa, kertoo tekoälytutkimuksen parissa työskentelevä Oulun yliopiston apulaisprofessori Jonna Malmberg STT:lle.

– Mutta on olemassa erityyppisiä tutkimushankkeita tai tutkimuksia, joissa tällaisia asioita tutkitaan.

Oulun yliopiston CELLA-tutkimushankkeessa on profiloitu alakoulun oppilaita sen mukaan, miten he ratkaisevat matemaattisia ongelmia. Tätä on mitattu esimerkiksi sillä, vaatiiko ratkaisu useita yrityksiä tai oliko vastaus väärä vai oikea. Malmbergin mukaan tekoäly voisi näin antaa oppilaille taitotasoon sopivia tehtäviä.

Turun yliopiston tutkimushankkeessa otettiin puolestaan käyttöön fyysinen kielirobotti, joka puhuu ranskaa. Robotti ei korvannut espoolaiskoulussa opettajaa, mutta motivoi oppilaita ja muodosti koululaisten kanssa tunnesiteen. Asiasta kertoi Suomen kieltenopettajien liiton jäsenlehti jo vuonna 2021.

^{Malmbergin mielestä} tekoälyssä on tulevaisuuden potentiaalia etenkin opetuksen räätälöintiin.

Hänestä olisi jännittävää, jos tekoäly voisi olla personoitu eli yksilöity jokaiselle oppijalle. Se tunnistaisi oppilaan valinnat ja antaisi niiden perusteella apua, muttei suoria ratkaisuja. Tekoäly voisi kysyä oppilaalta kysymyksiä, jotka voisivat herättää ajattelemaan eri tavalla.

– Eli antaa enemmän sellaisia ajattelun taitoja, kriittisen ajattelun taitoja ja ongelmanratkaisutaitoja, koska niiden merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan, Malmberg toteaa.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yliopettaja ja Turun yliopiston dosentti ^{Ari Alamäki} puolestaan kertoo, että tulevaisuudessa tekoäly pystyisi tuottamaan 30 oppilaan luokan jokaiselle oppilaalle personoidun tehtävän. Alamäki tutkii parhaillaan muun muassa tekoälyn opetuskäyttöä.

– Sitten olisi myös virtuaalinen assistentti. Tekoälyltä voi kysyä asioita mitä ei opettajalta kehtaa, tai muista koulussa kysyä.

Alamäen mukaan tekoäly voisi myös tukea oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia.

^{Jonna Malmbergin} mukaan tekoäly osaa jo hoitaa hyvin rutiinitehtävät, mutta laajemmat ongelmat ovat vielä haastavia.

Hänen viestinsä on, että tekoäly toimisi opetuksessa nimenomaan tukitehtävissä ja auttaisi kehittämään oppimis- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Esimerkiksi Oulun yliopiston koordinoimassa oppimisanalytiikan hankkeessa on kerätty tekoälyn avulla tietoa siitä, ketkä opiskelijat ovat vaarassa pudota opinnoista, Malmberg kertoo. Tällä voidaan hänen mukaansa kohdistaa näille opiskelijoille tukea.