play

Huoltovarmuuskeskuksen johto koki kovaa painetta nopeisiin hankintoihin poliitikoilta, selviää julki tulleesta esitutkinnasta – "Presidentti oli ollut kiukkuinen hallinnon hitauteen ja saamattomuuteen"

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana toiminut Tomi Lounema joutui jättämään tehtävänsä maskikauppojen vuoksi. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana toiminut Tomi Lounema joutui jättämään tehtävänsä maskikauppojen vuoksi. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

STT-Lehtikuva

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) johto koki kovaa painetta nopeisiin suojavälinehankintoihin viime vuoden keväällä, käy ilmi torstaina julkistetusta keskusrikospoliisin (KRP) esitutkintamateriaalista.

–  Tilanne oli kriittinen ja vakava, koska terveydenhuollossa ei kohta olisi ollut enää suojaimia. Ministeri (Krista) Kiuru (sd.) esitti asian siten, että heillä asiat (sosiaali- ja terveysministeriö) STM:ssä on hyvin, mutta hitaus suojainhankinnoissa johtuu HVK:sta, Lounema kertoi kuulustelupöytäkirjan mukaan.

Syyttäjälaitos tiedotti viime viikon torstaina, että Lounemaa ja kahta muuta HVK:n entistä johtajaa vastaan ei nosteta syytteitä, koska ei ole todennäköisiä syitä epäillä heitä rikoksesta. Lounemaa, entistä hallintojohtaja Asko Harjulaa ja entistä osastonjohtaja Jyrki Hakolaa epäiltiin luottamusaseman väärinkäytöstä liittyen HVK:n maaliskuussa 2020 tekemään, noin viiden miljoonan euron suojainhankintaan. Kaupoista nousi kohu, kun paljastui, etteivät maskit sovellu sairaalakäyttöön.

Lounema jätti tehtävänsä HVK:ssa viime vuonna maskikohun takia. Hakola ja Harjula saivat potkut suojainkauppojen vuoksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lounemalle syntyi käsitys Haavistosta presidentin viestinsaattajana

Louneman mukaan jo ennen huhtikuun kokousta ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) oli lähettänyt hänelle sähköpostin, jossa ministeri kertoi olevansa päivittäin yhteydessä presidentti Niinistöön, joka oli ilmaissut huolensa suojainhankinnoista.

–  Minulle tuli käsitys, että Haavisto toimi presidentin viestinsaattajana HVK:lle, Lounema kertoi.

Hänen mukaansa Haavisto lähetti sähköpostin 26. maaliskuuta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Esitutkinnassa taltioidulta Louneman sähköpostipalvelimelta ei ole löytynyt viestiä, jonka Lounema mainitsee kuulustelussa. Palvelimella oli 29.3.2020 päivätty viesti, jossa Lounema kirjoittaa Hakolalle ministeri Haaviston olleen häneen yhteydessä saman päivän aikana ja kertoneen, että tasavallan presidentti kantaa huolta hankintojen toteutumisesta.

"Tp-utva heijastui HVK:n toimivaan johtoon"

Osana esitutkintaa kuultiin todistajana myös muun muassa HVK:n hallituksen puheenjohtajaa, työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikköä Ilona Lundströmia. Hän kertoi, että tp-utvassa oli käsitelty huoltovarmuutta ja suojavälineitten saatavuutta.

–  Tämä on ollut silloin, kun oli suurin huoli suojainten saatavuudesta. Kävin Jari Gustafssonin kanssa keskustelun ja kerroin, että en kannata, että HVK:lle tulee terveydenhuollon hankintoihin liittyvä koordinointitehtävä. Kun Tomi Lounema ja Jari Gustafsson palasivat tp-utvasta, he kertoivat, että HVK:lle tulee tämä koordinointitehtävä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lundström kertoi myös, ettei tiedä, mitä kokouksessa tapahtui, jotta kyseinen tehtävä jouduttiin ottamaan vastaan.

–  Tp-utva heijastui HVK:n toimivaan johtoon, mutta ei hallitukseen ja tämä häiritsi minua ja mietin, että meneekö tämä oikein. Kun tasavallan presidentti puuttuu suojainhankintoihin, niin asiat alemmalla tasolla hämärtyvät, Lundström jatkoi.

Syyttäjä: Ongelmat olivat ministeriöiden tiedossa

Syyttäjän mukaan esitutkinnan perusteella Hakola ylitti toimivaltuutensa kauppojen sopimisessa ja Harjula ja Lounema hyväksyivät kauppoihin liittyviä laskuja tästä tietoisena. Olosuhteet tapahtuma-aikaan olivat kuitenkin sellaiset, että syyttäjän mukaan kolmikolla saattoi ja sai olla käsitys, että heidän menettelynsä oli oikeutettua ja puolustettavaa terveydenhuollon romahtamisen estämiseksi.

STM teki HVK:lle viime vuoden helmi- ja maaliskuussa kaksi tukipyyntöä materiaalisesta varautumisesta koronaviruspandemian takia. Ennen toista tukipyyntöä Suomeen oli todettu poikkeusolot.

Syyttäjä huomioi, että koronakeväänä hengityssuojaimia tarvittiin kiireisesti eivätkä tavanomaiset hankintamenetelmät toimineet.

–  HVK:n sisältä on esitetty näkemys, ettei yhtään kauppaa olisi saatu aikaiseksi, jos (HVK:n) hankintaan liittyvää ohjeistusta olisi noudatettu, syyttäjä kirjoitti syyttämättäjättämispäätöksessään.

Syyttäjän mukaan kiireeseen ja markkinatilanteeseen liittyneet ongelmat olivat HVK:n hallituksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tiedossa. Siitä huolimatta haltuun saadusta aineistosta ei syyttäjän mukaan löydy viestiä, jossa nämä olisivat kehottaneet HVK:ta toimimaan toisin.

Syyttäjän mukaan HVK:n ja ministeriöiden tahtotilana oli hankkia suojaimia tiedossa olleista riskeistä huolimatta, jotta terveydenhuolto ei romahtaisi suojaimien puutteen vuoksi.

–  Lounema on kuulustelussaan todennut, että viesti ministeriöiden suunnalta on ollut lähinnä voimia ja jaksamista. Tilanne on jatkunut tällaisena aina siihen asti, kunnes julkisuuteen on tullut tietoa siitä, että suojainhankintoja on tehty (Onni) Sarmasteen ja tapahtumatiedoissa mainitun virolaisen yhtiön kanssa, syyttäjä kirjoitti.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi