play

Hyvin harva nostaa käteistä kauppojen kassoilta – se voi olla edessä, jos paikkakunnan pankkiautomaatti suljetaan

Suomessa on nyt sekä pienyrityksiä, joissa ei voi maksaa kortilla, että yrityksiä, joissa ei voi enää maksaa käteisellä. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Suomessa on nyt sekä pienyrityksiä, joissa ei voi maksaa kortilla, että yrityksiä, joissa ei voi enää maksaa käteisellä. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

STT-Lehtikuva

Jos pankkiautomaatti suljetaan paikkakunnalta tai automaatille on muuten pitkä matka, käteistä voi Suomessa nostaa myös kauppaliikkeistä korttiostosten yhteydessä. Kauppakäteisnostojen määrä on jäänyt vähäiseksi, mutta osuus saattaa kasvaa, kun automaattien verkko harventuu syrjäkulmilla.

–  Kauppakäteisnostosta on puhuttu vuosia, ja lukumääräisesti on paljon paikkoja, joissa rahaa voi näin nostaa. Mielenkiintoista on se, miksi vain pieni osa käteisen nostoista tehdään kaupan kassoilla, sanoo Finanssivalvonnan osastopäällikkö Samu Kurri.

On ounasteltu, että osa suomalaisista ei edes tiedä käteisen kassanostojen mahdollisuudesta.

–  Varmasti tästä vaihtoehdosta olisi hyvä tiedottaa enemmän. Itse kukin voi miettiä, tunteeko ihmisiä, jotka ovat nostaneet kaupan kassalta käteistä, tai onko tullut nähneeksi kun joku näin kassalla tekee, Kurri toteaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Toisaalta on kysytty, liittyykö kaupan käteisnostojen vähäisyys siihen, että ihmiset eivät ylipäänsä halua nostaa myymälän kassalta rahaa: perässä on jonoa ja nostotapahtuma on muiden nähtävissä.

–  Voisi sanoa, että raha on suomalaisille jotenkin hyvin henkilökohtainen asia. On uskottava ajatus, että joku tai useakin saattaa pitää rahan nostamista kassalta epämiellyttävänä, Kurri myöntää.

"Tervetullut lisä, mutta ei enempää"

Käteistä on voinut nostaa kauppojen kassoilta jo vuosikymmeniä. Rajoituksena on nykyisin se, että S-ryhmän kauppaliikkeissä käteisrahaa saa nostaa vain S-Pankin korteilla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

SOK:n talous- ja rahoitusjohtaja Jorma Vehviläinen perustelee S-ryhmän linjausta sillä, että Suomen Pankin mukaan pankit ovat vastuussa käteisen saatavuudesta.

–  Pahin tilanne on se, jos yritetään siirtää rasitetta käteisrahahuollosta kaupan hoidettavaksi. Kaupan pitäisi ainakin saada käteisen nostojen kuluista korvaus niiltä (pankeilta), joille tämä tehtävä aidosti kuuluu.

Finanssivalvonnan Kurrin mukaan olisi toivottavaa, että kaupparyhmät ja pankit tekisivät käteisnostoasiassa mahdollisimman laajaa yhteistyötä.

–  Kauppakäteisnostot ovat alikäytetty resurssi, hän sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Paula Hannula puolestaan toteaa, että kauppaketjuilla on oikeus asettaa ehtoja sille, millä edellytyksillä käteistä niiden kassoilta saa.

–  Käteisen nostomahdollisuus kaupoista on tervetullut lisä, mutta ei enempää. Pankeilla on velvoite järjestää peruspankkipalvelut kuluttajien saataville. Peruspankkipalvelu kattaa myös käteisen saatavuuden. Isoin rooli tässä on käteisautomaattien verkostolla, Hannula sanoo.

Kahden kerroksen väkeä

Käytäntö on yhtä kaikki se, että syrjäkulmilla pankkiautomaattien verkko on harventunut ja harventuu yhä.

Toisaalta pankkiautomaattien kokonaismäärä Suomessa ei ole viime aikoina vähentynyt: määrä on päinvastoin ollut kasvussa.

–  Yllättävää ehkä, mutta tutkimusten perusteella tyytyväisyys käteisen saatavuuteen on parantunut edelleen, kertoo johtava asiantuntija Kirsi Klepp etujärjestö Finanssiala ry:stä.

Arvio kattaa saatavuuden sekä automaateilta, pankkikonttoreista että kaupoista.

Kleppin mukaan käteistä kysytään ja käytetään jatkuvasti yhä vähemmän. Finanssialan tutkimuksen mukaan suomalaisista liki 90 prosenttia maksaa tavallisimmin päivittäistavaraostoksen kortilla, vajaa kymmenesosa käteisellä.

Vuonna 2019 tehdystä kuluttajakyselystä ilmeni, että käteistä käytettiin maksuihin useimmiten päivittäistavarakaupoissa, kahviloissa, ihmisten keskinäisessä rahasiirrossa, kirpputoreilla ja lähiliikenteessä. Näissä samoissa palveluissa on yleistynyt mobiilisovellukseen pohjautuva maksaminen, johon käyvät esimerkiksi Mobile Pay ja Siirto.

Onkin arvioitu, että hyvin pienimuotoisessa kaupassa – vaikkapa kirpputorilla – mobiilimaksaminen suoraan ostajan kännykältä myyjän kännykkään voi olla helpompi vaihtoehto kuin korttipäätteen tai käteisen käyttö.

Finanssialan keväällä tehdyn tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi käteisen käytön loppuvan Suomessa. Vajaa kolmannes uskoi käteisen säilyvän käytössä.

Automaattiverkosto rasite pankille?

Suomessa annettiin koronapandemian alussa suositus siitä, että maksaminen kannattaa tehdä käteisen sijasta pankkikortilla tai mobiilimaksuna. Korona-aikana käteisen kysyntä onkin hyvin selvästi huvennut, Kurri sanoo.

–  Seuraava kysymys on se, miten pitkäaikainen tämä vaikutus on, millaiseksi muodostuu uusi normaali. Kun ihmiset ovat nyt oppineet lähimaksun käytön, olisi mielestäni aika rohkeaa olettaa, että he siitä laajasti luopuisivat. Se on kätevä tapa maksaa.

Kurri arvioi, että korona-aika on kiihdyttänyt yhteiskunnassa useita muutostrendejä, jotka olivat alkaneet jo ennen pandemian puhkeamista. Rahankäytön muutos on yksi niistä.

–  Tästä seuraa, että vastedes voi olla entistä vaikeampaa ylläpitää nykyisenkaltaista pankkiautomaattien verkostoa kannattavasti.

Kun raitin rahakone hiljeni

Pankkiautomaatti koetaan syrjäseutujen taajamissa hieman samalla tavalla seudun elinvoimaisuuteen vaikuttavaksi asiaksi kuin kyläkauppa. Jobinpostia saatiin juuri Keski-Suomen Jämsässä sijaitsevassa Länkipohjan taajamassa. Pankkiautomaatti poistui runsaan 500 asukkaan kylästä.

–  Päätös on aiheuttanut hätäännystä ja paljon nettikommentointia. Toki keksimme täällä keinot, miten tästäkin selvitään, sanoo Länkipohjan kesätoria pyörittävä Eija Helpiölä STT:lle.

Hän arvioi, että esimerkiksi kesätorin kaupankäynti hankaloituu vastedes.

–  Korttimaksamiseen siirtyminen ei ole kovin kallista, mutta se on työlästä. Ja Suomi on täynnä tällaisia (torilla kauppaa tekevien kaltaisia) pieniä puljuja.

Helpiölän mukaan olisi mielenkiintoista nähdä, miten arkea pyöritetään, jos esimerkiksi kolikot poistuvat kokonaan.

–  Entisenä pankkityöntekijänä ymmärrän kyllä, että käteisen käyttö vähenee, hän täydentää.

Länkipohjassa tilannetta helpottaa se, että taajamassa on se oma kyläkauppa. Sieltä voi nostaa korttiostosten yhteydessä käteistä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi