Entistä useampi luottaa terveydenhuoltojärjestelmään vain vähän, kertoo ajatuspajan analyysi

Suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on heikentynyt viime vuosina. Tämä selviää sosiaalidemokraattinen ajatuspajan Kalevi Sorsa -säätiön analyysista, joka pohjautuu Tilastokeskuksen Kansalaispulssikyselyn tuloksiin vuosina 2021–2024.

Tänä aikana vain vähän terveydenhuoltojärjestelmään luottavien osuus on nelinkertaistunut neljästä prosentista 17 prosenttiin. Luottamus laski kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisen jyrkästi pienituloisilla ja yksinasuvilla.

Vuonna 2021 luottamus terveydenhuoltojärjestelmään oli suunnilleen samalla tasolla kuin luottamus poliisin ja koulutusjärjestelmään. Vuoden 2021 alussa 96 prosenttia suomalaisista luotti terveydenhuoltojärjestelmään. Vuoden 2024 kesäkuussa luottamusta oli 83 prosentilla vastaajista.

^Analyysin mukaan kansalaisten yleinen luottamuksen aleneminen julkiseen hallintoon ei selitä muutosta kuin pieneltä osalta, sillä luottamus muihin viranomaisiin ei ole pudonnut samalla tavalla.

–  Luottamuksen lasku terveydenhuoltojärjestelmään voi johtua palvelujen heikentymisen ohella kriisipuheesta, sanoo analyysin tehnyt väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo asiaa koskevassa tiedotteessa.

–  Myös terveydenhuoltojärjestelmän muutokset kuitenkin vaikuttavat, sillä luottamus on heikentynyt eniten väestöryhmissä, jotka käyttävät paljon palveluja, Hiilamo jatkaa.

Vuoden 2023 alussa toteutunut uudistus siirsi vastuun palveluiden järjestämisestä kunnilta uusille hyvinvointialueille. Uudistuksen toteutusta on käsitelty julkisessa keskustelussa kriittisesti.

^{Tulevaisuudessa} terveydenhuollon ja hoivan tarve kasvaa. Yli 80-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 150  000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

Hiilamon mukaan luottamuksen palauttaminen terveyspalveluihin vaatii poliittisia päätöksiä ja rakenteellisia uudistuksia, kuten hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän uudistamista sekä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon vastuiden tarkempaa määrittelyä.

–  On tärkeää keskustella yhtäältä siitä, kuinka paljon ylipäätään haluamme käyttää julkisia varoja sosiaali- ja terveyspalveluihin ja toisaalta siitä, minkä tasoiset palvelut niillä voimme realistisesti saada. Luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on vaikea rakentaa, mutta helppo menettää, sanoo Hiilamo.