Riikka Purra kritisoi Ylellä sen arabian- ja somalinkielisiä uutisia – "Melkoinen farssi tämä neuvottelu lopulta oli"

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi Ylen Ykkösaamussa, ettei Yleltä ole lainkaan järkevää tehdä arabian- ja somalinkielisiä uutisia. Yle kertoi torstaina aloittavansa ne syyskuun loppupuolella vajaan vuoden kestävänä kokeiluna.

Purra kritisoi etenkin sitä, että maahanmuuttajaryhmille tarjotaan verovaroin heidän omaa kieltään ja kulttuuriaan ylläpitäviä palveluita.

–  Sitä (Ylen päätöstä) perusteltiin kotouttamisella ja meidän moninaistuvalla yhteiskunnallamme. Mutta olen vakuuttunut, että somalia ja arabiaa puhuvia maahanmuuttajia integroidaan yhteiskuntaan paremmin sillä, että he oppivat suomen tai ruotsin kieltä. Sillä tavalla maahanmuuttoa voidaan edistää, että eletään yhteiskunnan perusteiden mukaisesti maassa maan tavalla, Purra sanoi.

Lähetyksessä Purralta kysyttiin, ajaako hän muutosta Yle-lakiin, jossa yhdeksi Ylen tehtäväksi on määritelty palvelujen tuottaminen vähemmistökielillä. Siihen hän ei ollut halukas.

–  Mutta jos katsotaan, missä suhteessa Suomessa puhutaan eri kieliä, missäköhän tämä raja tulee? Samaan aikaan Yleltä viestittiin näiden säästöjen seurauksena, että nyt pitää tarkastella MM-hiihtoa, ja välillä on väläytelty jopa Pikku Kakkosen alasajoa mahdollisten säästöjen vuoksi. On se mielestäni ihmeellistä, että johonkin sitä rahaa ja resurssia ja energiaa kuitenkin riittää, hän sanoi.

Haluavatko perussuomalaiset siis vaikuttaa siihen, millaisia sisältöjä Yle tuottaa?

–  Ei, meillä ei ole tarvetta vaikuttaa siihen. Ainakin itse arvostan laadukasta mediaa ja journalismia.

^Torstaina Ylen ilmoituksen jälkeen eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kirjoitti Facebookissa, että uusista uutispalveluista ilmoitettiin samana päivänä kuin leikkauksista, koska "voimansa tunnossa olevat yleläiset haluavat näin näyttää, että hepä tekevät mitä haluavat".

–  Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja. Sekä sen, että leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa, Halla-aho kirjoitti.

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) taas kertoi viestipalvelu X:ssä Ylen tehneen ison virheen, "josta tulemme laittamaan sen vastuuseen".

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä taas sanoi medioille eduskunnassa kyseessä olevan "Yleltä ihan suora keskisormenosoitus".

–  Kyllä sen kaikki ymmärtävät, että Ylen tarkoitus oli viestiä, että he voivat tehdä mitä haluavat, Mäkelä sanoi.

^{Hallituksen asettama} parlamentaarinen työryhmä kertoi torstaina saavuttaneensa sovun kompromissiesityksestä, jossa Ylen rahoitusta pienennetään vuoden 2027 tasolla 66 miljoonalla eurolla. Ylen määräraha on tänä vuonna noin 594 miljoonaa euroa. Purra oli leikkausten määrään tyytymätön ja piti niitä vähimpänä, mihin perussuomalaiset saattoivat suostua.

–  Onneksi päästiin tällaiseen sopuun. Melkoinen farssi tämä neuvottelu lopulta oli, mutta ainakin hyvä alku.

Hän myös kyseenalaisti sen, onko esimerkiksi Ylen rahoituksen kaltaisia asioita järkevää pohtia parlamentaarisesti. Kokoomuksen Matias Marttisen vetämässä Ylen leikkauksia pohtivassa työryhmässä oli mukana kansanedustajia jokaisesta eduskuntapuolueesta.

Purralta kysyttiin, ajaako hän perussuomalaisten puheenjohtajana sitä, ettei Ylestä enää päätettäisi parlamentaarisessa työryhmässä.

–  Nytkin se oli aika hilkulla. Jos parlamentaarisesti sopuun ei olisi päästy, hallituksen olisi täytynyt puuttua asiaan itse. Toisaalta parlamentaarisia neuvotteluja esitetään ratkaisuksi erityisesti opposition suunnalta vähän mihin tahansa. Jopa talouden ongelmia pitäisi ratkaista parlamentaarisesti, mutta eihän siitä politiikassa mitään tule.

^{Purra sanoi} haastattelussa pitävänsä median roolia vallan vahtikoirana hyvänä lähtökohtana, mutta valtiovarainministerinä hän katsoo, että myös Ylen pitää verorahoitteisena kokonaisuutena osallistua "näihin hyvin maltillisiin säästöihin".

Vaikka perussuomalaiset ovat kritisoineet Yleä kovin sanoin ja vaatineet nykyisiä selvästi suurempia leikkauksia sen budjettiin, Purran mukaan tehdyillä leikkauspäätöksillä ei ole tekemistä media- tai journalismikritiikin kanssa, vaan säästämisen.

Ylen rahoitus kuitenkin kerätään erillisellä verolla, eli leikkaukset Ylen rahankäyttöön eivät itsessään vähennä valtion menoja, hillitse velkaantumista tai lisää muihin asioihin käytettävissä olevia rahoja. Vaikutuksia valtiontalouteen Purra sanoi tulevan sen perusteella, millaisia päätöksiä tehdään.

–  Mikäli me muutamme esimerkiksi Yle-veroa pieni- ja keskituloisiin kohdistuen, sillä tulee olemaan vaikutuksia. Mutta kyse on myös periaatteesta: jos joku taho ei säästäisi lainkaan kun monesta muusta osasta säästetään, ei se olisi edes kohtuullista, Purra sanoi.

Pieneneekö Yle-vero siis määrärahaleikkausten seurauksena?

–  Hallitus varmasti näitä asioita tarkastelee ja niistä keskustellaan myöhemmin.

Eli ei ole vielä tietoa?

–  Päätämme asiasta myöhemmin.