play

Poliisi vahvistaa: Rautjärven kirkon ovissa oli naruja, joilla nähtävästi yritetty estää palavasta kirkosta poistumista

Rautjärven kirkon raunioiden äärellä pidettiin maanantaina rukoushetki. LEHTIKUVA / Lauri Heino

Rautjärven kirkon raunioiden äärellä pidettiin maanantaina rukoushetki. LEHTIKUVA / Lauri Heino

STT-Lehtikuva

Rautjärven kirkon ovien ulkopuolella havaittiin naruja eilisen tulipalon aikaan, Kaakkois-Suomen poliisi vahvisti tiedotustilaisuudessaan maanantaina alkuiltapäivästä.

–  Ei ole sen pidemmälle vietyä varmuutta (siitä, mistä syystä narut on laitettu), mutta nyt näyttää siltä, että ne on laitettu estämään ulospääsyä, kertoo rikoskomisario Mika Salminen.

Salmisen mukaan naruista on selkeitä havaintoja ja todistajanlausuntoja. Palon yhteydessä on myös kuulunut pamauksilta kuulostaneita ääniä.

Kirkon paloa tutkitaan tällä hetkellä törkeänä tuhotyönä, mutta rikosnimike voi muuttua tutkinnan edetessä. Tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että tekijöitä olisi ollut enemmän kuin yksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Salmisen mukaan rikokseen tapauksessa viittaavat ainakin palon voimakas liikkeellelähtö ja sivuovissa olleet narut, eikä ole viitteitä siitä, että palo olisi alkanut jollain luonnollisella tavalla. Salminen ei vielä kertonut, onko paikalta löytynyt jälkiä esimerkiksi sytyttämisessä käytetyistä nesteistä.

–  Tekninen tutkinta tulee pureutumaan tähän asiaan myöhemmin, siinä on aikamoinen savotta vielä edessä.

Poliisi kertoi, että tekniset tutkinnat ovat vielä kesken, mutta alustavien tietojen mukaan palo näyttää syttyneen kirkon pääoven ja sen yhteydessä olevan tornin läheisyydessä.

Palopaikka on nyt eristetty, ja Puolustusvoimat on vastannut poliisin virka-apupyyntöön lähettämällä varusmiehiä suojaamaan palopaikkaa, jotta tekninen tutkinta voidaan tehdä loppuun. Vuonna 1881 valmistunut puukirkko paloi kivijalkaan asti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Poliisilla on auki useita tutkintalinjoja. Joitakin mahdollisia henkilöitä on jo pystytty sulkemaan pois epäiltyjen joukosta.

Erityisen kiinnostunut poliisi on yhden ihmisen ja auton liikkeistä palopäivän aamuna. Kyseessä on 60–80-vuotias, harmaantunut ja hoikka mies. Auto taas on vuoden 2020 mallin viistoperäinen viininpunainen Opel Astra. Havaintoja pyydetään joulun ajalta Rautjärven ja Imatran alueilta sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi.

Talopalon kuolemantapauksessa ei epäillä rikosta

Poliisi tutkii yhä, liittyvätkö Rautjärven kirkon tulipalo ja Rautjärven Torsantiellä hieman myöhemmin palaneen asuintalon tapaus toisiinsa. Palopaikkojen etäisyys toisistaan on tietä pitkin noin 30 kilometriä, mikä tarkoittaa noin puolen tunnin ajoaikaa. Kirkon palosta poliisi sai hätäkeskuksesta tiedon kello 8.36 ja Torsantien palosta 10.23.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Torsantiellä tuhoutui palossa suurehko asuinrakennus ja sen piharakennuksia, ja kiinteistön alueelta löytyi kuolleena talossa asunut ihminen. Vainajan tapauksessa ei epäillä rikosta, vaan sitä tutkitaan kuolemansyyn tutkintana. Poliisi ei kertonut kuolemantapauksesta sen tarkemmin.

–  Jos käy ilmi, että tässä on liitoskohtia (kirkon paloon) ja että mennään rikoksen puolelle, katsotaan, mitä voidaan julkaista. Tällä hetkellä emme voi mitään sanoa, Salminen totesi.

Hänen mukaansa palopaikkojen välinen etäisyys on sen verran lyhyt, että yksi henkilö olisi voinut ehtiä sytyttää molemmat palot. Hän ei kommentoinut, onko poliisilla ajallisen yhteyden lisäksi muita syitä olettaa, että tapaukset liittyisivät toisiinsa.

Salmisen mukaan vielä ei voi sanoa, kuuluiko poliisia kiinnostava Opel Astra palaneen talon asukkaalle. Ilta-Sanomien tietojen mukaan tontilla kuitenkin on asukkaan käytössä ollut kuvatunkaltainen auto palaneena. Kysymykseen siitä, onko vainaja sama henkilö, jonka joulunajan liikkeistä poliisi toivoo havaintoja, Salminen vastasi vain, että asiaa selvitetään.

Salminen kommentoi pidättyväisesti myös sitä, milloin tutkinnan eteneminen voisi tuottaa lisää tietoa esimerkiksi tapahtumien syistä.

–  Vaikea lähteä ennustamaan. Tässä tehdään kyllä hartiavoimin töitä ja kaikki resurssit on laitettu tämän jutun selvittämiseen, että siitä ei ainakaan jää kiinni. Mutta työ pitää tehdä huolellisesti ja hyvin, kyllä tässä jonkin aikaa varmaan menee.

"Päällimmäinen tunne on järkytys ja suru"

Ruokolahden seurakunnan kirkkoherra Leena Haakana kertoo STT:lle, että Rautjärven kirkon kohtalo on viestien ja yhteydenottojen perusteella koskettanut syvästi alueen ihmisiä.

–  Minullekin tulee koko ajan viestejä seurakuntalaisilta. Päällimmäinen tunne on järkytys ja suru. Erityisesti, kun tämä tapahtui näin joulun aikaan, se tuo sellaisen oman… Toivoisi, että tällaista ei tapahtuisi jouluna. Ei toki milloinkaan, mutta tällaisena aikana se osuu vielä lujempaa, Haakana sanoo.

–  On nähtävissä, että monia suututtaa ja tämä asia tulee lähelle ja käy tunteisiin.

Tällä hetkellä Haakanan mukaan kirkon työntekijät auttavat mahdollisuuksien mukaan poliisia tapauksen tutkinnassa. Työntekijät käyvät lisäksi koko ajan keskusteluja kriisiapua kaipaavien seurakuntalaisten kanssa, joita ohjataan myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten kriisiavun pariin.

Kirkon mahdollisesta uudelleenrakentamisesta päättää uusi kirkkovaltuusto, jonka toimikausi alkaa vuoden 2023 alussa.

–  Luulen, että joku pikaratkaisukin tähän keksitään, miten alueen hengellisiä tarpeita hoidetaan, Haakana sanoo.

Palanut Rautjärven kirkko kuului Ruokolahden seurakunnalle, sillä Rautjärven seurakunta liitettiin Ruokolahden seurakuntaan vuonna 2019.

Kirkon raunioiden vieressä järjestettiin rukoushetki

Rautjärven kirkon raunioiden äärellä kirkon pysäköintipaikalla pidettiin maanantaina kello 15 rukoushetki, jossa puhuivat muun muassa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen, Etelä-Karjalan lääninrovasti Juha Eklund ja kirkkoherra Haakana. Kanttorina toimi Timo Lampinen.

Piispa Häkkisen mukaan paikalla oli ainakin 200–300 ihmistä. Hänen mukaansa päällimmäinen tunnelma tuntui olevan suru, kun monet kertoivat eilen olleensa ennen kaikkea järkyttyneitä.

–  Sen kyllä huomasi, että kirkkorakennus ei ole mikä tahansa rakennus. Siihen liittyy monien ihmisten, perheiden ja sukujen käännekohtia, ja kun se sitten häviää, se tuntuu todella isolta menetykseltä, Häkkinen sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa ajatus siitä, että palon sytyttäjä olisi halunnut estää kirkosta pakenemisen, saa tapahtuneen koskettamaan entistä syvemmältä.

–  Tähän tuhopolttoon liittyy vielä syvempi järkytys, jos tarkoitus on ollut, ettei sieltä pääsisi pois. On todella hyvä, että viranomaiset tätä selvittävät, ettei tarvitse kenenkään tätä loputtomiin spekuloida ja pohtia.

Puheessaan Häkkinen kiitti Jumalaa siitä, ettei henkilövahinkoja tullut. Kirkon mukana kuitenkin paloi luovutetusta Karjalasta tuotu Ilmeen kirkon säilynyt irtaimisto muun esineistön joukossa.

Häkkinen muistutti, että myös aiemmat sukupolvet ovat kokeneet Rautjärven kirkon tuhoutumisen tulipalossa 150 vuotta sitten, ja siitäkin selvittiin.

–  Jumala välittää meistä monin tavoin. Siksi meillä on ympärillämme toinen toisemme. Voimme yhdessä kantaa tätä surua ja näin huojentaa toistemme kuormaa.

Tilaisuus järjestettiin yhdessä Eksoten kanssa, ja sen jälkeen tarjottiin mahdollisuus keskustella Eksoten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. Paikalla oli myös poliisin tutkijoita siltä varalta, että jotkut haluaisivat kertoa poliisille havaintojaan paloista.

Raivaustyöt saatu päätökseen pelastuslaitoksen osalta

Pelastuslaitos on saanut valmiiksi Rautjärven kirkon raunioiden ja Torsantien talopalon jälkiraivaustyöt, kertoo päivystävä päällikkö Tommi Martikainen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

–  Kummassakaan paikassa ei ole enää meidän yksiköitämme. Koska rauniot ovat niin isoja ja palaneet kuumina, jossain vaiheessa tulee varmaan vielä vähän savuja, joita pitää käydä katsomassa, mutta tällä hetkellä ei ole kesken mikään, Martikainen sanoi STT:lle.

Kirkon sammutustyöt päättyivät sunnuntaina ennen puoltayötä, päivystävä palomestari Arto Taina kertoi maanantaiaamuna. Kummallakin palopaikalla apuna käytettiin kaivinkoneita.

Eilen kerrottiin, että palo oli voimakkaimmillaan pääovien kohdalla kellotapulin alla.

–  Tosi voimakas palo, ja nopeastihan se on siellä edennyt, Taina kuvaili.

Pelastuslaitos sai automaattisen hälytyksen palosta joulupäivän aamuna noin puoli yhdeksän aikaan.

Kirkossa oli tuolloin käynnissä jumalanpalvelus, ja siellä oli silminnäkijöiden mukaan paikalla noin 30–40 ihmistä. Kukaan ei loukkaantunut palossa. Palo jatkui puolenpäivän tietämille.

Jumalanpalvelusta pitänyt kappalainen Timo Kälviäinen kertoi STT:lle eilen, että palohälytin alkoi soida kesken saarnan. Pian tämän jälkeen Kälviäinen havaitsi savua eteisen suunnalta.

Kirkossa paikalla ollut entinen kirkkoherra Kari Luumi kertoi eilen kuulleensa seurakunnan nykyiseltä työntekijältä, että kahden oven eteen oli viritetty naruja.

–  Ilmeisesti kuitenkin reilusti työntämällä narut antoivat periksi ja kirkosta päästiin poistumaan, Luumi kertoo.

STT tavoitti eilen kyseisen työntekijän, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi