play

"Joka vuosi lähes 150 ihmisen perhe, ystävät ja muut läheiset saavat suru-uutisen" – Suomessa hukkumistilasto on eurooppalaisittain synkkä, sanoo uimaopetusliitto

Suomessa on ennakkotilaston mukaan hukkunut tänä vuonna tammi-kesäkuussa 68 ihmistä. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Suomessa on ennakkotilaston mukaan hukkunut tänä vuonna tammi-kesäkuussa 68 ihmistä. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

"Kuka tahansa voi hukkua, kenenkään ei pitäisi", muistuttaa Maailman terveysjärjestö WHO maailman hukkumisten ehkäisyn päivänä, jota vietetään tänään ensimmäistä kertaa. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (SUH) on huolissaan uimaopetuksen vähenemisestä osassa kuntia ja vetoaa päättäjiin uinninopetuksen mahdollistamiseksi kaikkialla Suomessa.

maailmassa hukkuu vuosittain arviolta noin 236  000 ihmistä. Valtaosa hukkumisista tapahtuu matalan ja keskitulon maissa.

Suomessa on tänä vuonna tammi-kesäkuussa hukkunut mukaan 68 ihmistä. Viime vuonna hukkuneita oli koko vuonna 113.

–  Valitettavasti tilastojen valossa Suomi on lähellä Euroopan kärkeä. Joka vuosi lähes 150 ihmisen perhe, ystävät ja muut läheiset saavat suru-uutisen. Hukkumisten määrä on asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin useimmissa muissa korkean tulotason maissa, SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen sanoo tiedotteessa

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

WHO kertoo, että suurin osa hukkuneista on ollut alle 30-vuotiaita. Eniten hukkumiskuolemia tapahtuu alle viisivuotiaille.

Järjestön mukaan esimerkiksi Kiinassa eniten alle viisivuotiaiden lasten kuolemia aiheuttaa hukkuminen. Yhdysvalloissa ja Ranskassa hukkumiskuolemat ovat alle viisivuotiailla toiseksi yleisin kuolinsyy.

Suomessa lasten lisäksi riskiryhmään kuuluvat ikääntyneet, SUH kertoo. Hukkuneista valtaosa on miehiä.

Uimataidon lisäksi tulisi opettaa pelastautumis- ja pelastamistaitoja

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

SUH on jo aiemmin kertonut olevansa huolissaan korona-ajan vaikutuksesta koululaisten uimataitoon.

Liiton mukaan osassa kuntia uinninopetuksen määrä oli hyvin vähäistä tai sitä ei annettu lainkaan jo ennen koronapandemiaa. Korona-ajan rajoitukset ovat hankaloittaneet tilannetta entisestään.

–  Ylipäätään hukkumisten ja vesillä tapahtuvien tapaturmien ehkäisyyn käytetään melko vähän resursseja, vaikka niistä aiheutuu inhimillisten kärsimysten lisäksi myös merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Vetoammekin erityisesti kuntien päättäjiin, jotta tulevan syksyn budjetteja neuvoteltaessa koulujen uinninopetukseen ja heikkouimataitoisille suunnattuihin tukitoimiin kohdennetaan riittävät resurssit, SUH:n Heinonen sanoo.

Liiton mukaan uimataidon lisäksi kaikille Suomessa tulisi opettaa riittävät taidot pelastaa itsensä tai toinen ihminen veden varasta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kouluissa olisi tarpeen käyttää aikaa myös vesi- ja jääturvallisuuden perusteiden läpikäymiseen.

Lähteenä lisäksi AFP.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi