play

Jos lapsia halutaan suojella seksuaaliselta väkivallalta, huomio pitäisi kiinnittää yhä enemmän älylaitteisiin – Netissä tapahtuva hyväksikäyttö voi olla yhtä haavoittavaa kuin fyysiset teot, sanoo THL:n johtava asiantuntija

Tänä päivänä lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisyssä huomio pitäisi asiantuntijoiden mukaan kiinnittää yhä enemmän älylaitteisiin. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Tänä päivänä lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisyssä huomio pitäisi asiantuntijoiden mukaan kiinnittää yhä enemmän älylaitteisiin. LEHTIKUVA / Markku Ulander

STT-Lehtikuva

Kun nykyisiä aikuisia varoitettiin heidän lapsuudessaan koulumatkoilla vaanivista "namusedistä", tänä päivänä lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisyssä huomio pitäisi asiantuntijoiden mukaan kiinnittää yhä enemmän älylaitteisiin.

–  Tämä on osin erilaista hyväksikäyttöä kuin se, jota tilastoitiin kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Nykyisin suurin osa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista on osin tai kokonaan toteutettu digiympäristössä, sanoo Åbo Akademin oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman.

–  Me olemme uudenlaisten haasteiden edessä verkkovälitteisen seksuaalisen väkivallan kohdalla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Taina Laajasalo kertoo.

Korkmanin ja Laajasalon mukaan Suomessa ei välttämättä ole vielä herätty siihen, millaista haittaa internetissä tapahtuvasta seksuaalisesta väkivallasta voi lapselle tai nuorelle olla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kuten fyysisessä läheisyydessä tapahtuvat teot, voivat nämä vaihdella lievistä hyvin vakaviin, ja ne voivat olla uhrille todella vakavia ja traumatisoivia. Tätä ei tutkimusten mukaan esimerkiksi oikeudessa välttämättä ymmärretä, Korkman sanoo.

Laajasalon mukaan myöskään hoidon tarvetta ei aina tunnisteta, kun kyse on netissä tapahtuneesta seksuaalirikoksesta.

–  Teot voivat olla hyvin vahingollisia, vaikka fyysistä kontaktia ei olisi ollut. On tutkimustietoa, että ne voivat olla yhtä haavoittavia kuin fyysiset teot.

Verkossa tapahtuva seksuaalinen väkivalta on lievimmillään esimerkiksi seksuaalissävytteisiä viestejä tai kuvia. Vakavimmillaan lapsi saatetaan manipuloida tekemään itselleen hyvinkin vahingoittavia tekoja ja kuvaamaan itseään. Sosiaalisessa mediassa alkaneen houkuttelun tavoitteena voi myös olla lapsen tapaaminen ja seksuaalisen väkivallan tekeminen tälle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ilmoittamalla voi suojella muita lapsia

Korkman toivoo, että lapset ja nuoret kertoisivat aina, jos kohtaavat seksuaalista häirintää internetissä. Monelle lapselle paras tapa on puhua omalle vanhemmalle, joka taas voi hoitaa rikosilmoituksen tekemisen poliisille. Korkman lisää, että erityisesti murrosikäiset voivat arastella vanhemmille puhumista, jolloin helppoja väyliä ovat poliisin Nettivinkki tai Pelastakaa Lapset -järjestön Nettivihje.

Ilmoittaminen on tärkeää, koska sillä voi suojella muita lapsia ja nuoria. Harmittomaltakin tuntuvan viestin lähettäjä on voinut lähestyä lukuisia muitakin lapsia, Korkman sanoo.

–  Jos 14-vuotiaaseen on joku yhteydessä ja sanoo, että lähetä tissikuva tai lähettää kuvan peniksestään, niin nuorelle tämä aspekti ei välttämättä tule mieleen, vaan voi hyvin olla, että nuori poistaa viestin ja jatkaa elämäänsä. Jokainen tuollainen viesti voi kuitenkin olla sellaiselta ihmiseltä, jolla on useita uhreja, mukaan lukien pienempiä lapsia, ja jotkut näistä yhteydenotoista voivat johtaa hyvinkin vakaviin tekoihin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Korkman nostaa esimerkiksi Keski-Suomessa paljastuneen laajaan rikoskokonaisuuden, jossa poliisi epäilee, että lasta teeskennelleellä tekijällä on saattanut olla netissä jopa 200 uhria. Tapauksesta rikosilmoituksen oli tehnyt ainoastaan yhden uhrin vanhempi.

Lapset ja nuoret kertovat usein ikäiselleen

Seksuaalirikollisuus ja etenekin lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus on usein piilorikollisuutta, eli se ei tule viranomaisten tietoon. Vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan suurin osa, noin 80 prosenttia, seksuaalista väkivaltaa kohdanneista lapsista kyllä kertoo tapahtuneesta jollekin, mutta tämä joku on useimmiten toinen nuori tai lapsi. Ystävälle oli kertonut liki puolet, ja aikuiselle vain joka neljäs.

Samansuuntaisia tuloksia sai Pelastakaa Lapset -järjestö. Sen alkuvuodesta toteuttamaan kyselyyn vastanneista reilu puolet ilmoitti kertoneensa kohtaamastaan groomingista eli seksuaalisiin tarkoituksiin houkuttelusta jollekin. Yli 90 prosentilla tämä joku oli ystävä ja noin joka viidennellä äiti.

Korkman sanoo, että syy kertomatta jättämiselle voi olla se, ettei lapsi ymmärrä olevansa seksuaalirikoksen kohteena tai että heillä ei ole sanoja puhua tapahtumista. Vanhemmat lapset taas voivat tuntea häpeää ja syyllisyyttä tapahtuneesta.

Korkman huomauttaa, että aikuisten pitäisi myös olla hyvin tarkkoja siinä, että lapset ja nuoret eivät pelkäisi kertoa kokemastaan, esimerkiksi vastaanottamistaan epäasiallisista viesteistä.

–  Keskustelu pitää käydä siten, etteivät he ajattele, että jos tällaista tulee ilmi, heiltä kielletään heti puhelin kokonaan. Meidän pitää olla skarppina, ettei me vahingossakaan kehitetä sellaista kulttuuria, että lapset ja nuoret luulevat, että heitä rangaistaan kertomisesta.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi