Journalistiliiton puheenjohtajan mukaan oikeusjärjestelmä ei tunnistanut Johanna Vehkoon saaman kunnianloukkaussyytteen kontekstia – vasta KKO tarkasteli kokonaisuutta

Toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyytteeseen liittyvässä prosessissa on ollut alusta lähtien kyse suomalaisen oikeusjärjestelmän toimimisesta, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Vehkoota syytettiin Oulun entisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Vehkoo tuomittiin Oulun käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa sakkoihin kunnianloukkauksesta, mutta korkein oikeus (KKO) kumosi tuomion tiistaina antamallaan ennakkopäätöksellä.

Poliisi, syyttäjä ja alemmat oikeusasteet eivät Ahon mukaan tarkastelleet tapauksen laajempaa kontekstia.

–  (Lokka) oli poliittinen toimija ja käytti jatkuvasti loukkaavaa ja halventavaa kieltä sekä kohdisti häirintää Johanna Vehkoota kohtaan. Järjestelmä ei tunnistanut sitä, vaan poimi sieltä ainoastaan tämän Johanna Vehkoon teon, Aho sanoo.

Korkein oikeus on ensimmäinen oikeusaste, joka Ahon mukaan tarkasteli asiaa kokonaisuutena ja tunnisti sen taustat.

–  Tämä pakottaa koko oikeusjärjestelmämme, poliisin, syyttäjän ja oikeusasteet pohtimaan paljon analyyttisemmin sitä, miten näitä asioita pitää jatkossa tarkastella. Se pakottaa heidät ikään kuin opettelemaan, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan, koska nyt se on ollut sattumanvaraista. Laki ei ole ollut sama kaikille.

Ahon mukaan journalisteihin kohdistuva maalittaminen on monille, kuten oikeusjärjestelmällemme, yhä uusi asia.

–  Ongelmana on nimenomaan se, että tartutaan yksittäisiin sähköposteihin tai puheluihin. Ne ovat yksittäisinä liian keveitä, jotta syyttäjä lähtisi syyttämään niistä tai että tehtäisiin edes esitutkintaa. Niitä pitäisi tarkastella kokonaisuutena, Aho sanoo.

Professori uskoo: päätös yhtenäistää käytäntöjä kunnianloukkausjutuissa

KKO:n ennakkopäätös Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyytteestä on omiaan yhtenäistämään käytäntöjä yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun liittyvissä kunnianloukkausjutuissa, professori uskoo.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan KKO:n päätöksessä otetaan hyvin selkeästi se kanta, että yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa sananvapauden rajat ovat laajemmat kuin muutoin.

Tolvasen mukaan viime vuosina kunnian suojaa on jopa ylikorostettu sananvapauden kustannuksella, kun rajanvedosta on ollut epäselvyyttä.

–  Kunnianloukkausjuttuja on nostettu tarpeettomankin paljon, kun on ollut epäselvää, missä raja kulkee -- Kyllä tämä asettaa rajoja sille kehitykselle, että miten pitkälle voidaan ylipäänsä lähteä rikoslain keinoin kunniaa suojaamaan, Tolvanen sanoo.

"Pitää Suomen sananvapausasioissa eurooppalaisella tasolla"

Tolvanen kiinnitti huomiota myös siihen, että KKO:n ratkaisussa pantiin merkittävästi painoarvoa Junes Lokan omalle toiminnalle.

–  Tässä KKO tukeutui paljon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, jossa on todettu, että tilanteessa, missä kohde itse on käyttänyt erittäin voimakkaita ilmaisuja, hänen pitää sietää myös itsestään käytettävän kovempia ilmaisuja kuin mikä olisi tilanne muutoin.

–  Tämä ennakkopäätös pitää kyllä hyvin Suomen sananvapausasioissa eurooppalaisella tasolla.

Vehkoo on sanonut, että Lokan kannalta rikosprosessissa oli kyse politiikan tekemisestä ja poliittisesta trollauksesta, ei todellisesta kunnian suojaamisesta. Lokka on kiistänyt tämän.

Tolvanen ei ota kantaa Vehkoon ja Lokan juttuun, mutta sanoo tunnistavansa ongelman.

–  Sanotaan, että merkkejä tällaisesta on ollut havaittavissa. Riskinä on, että kunnian suojaa aletaan käyttää toisten vaientamiseen. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisutkin perustuvat paljon siihen ajatteluun, että kunnianloukkausrikoksia ei voida ruveta käyttämään yhteiskunnallisen keskustelun estämiseen.