play

JSN:ltä vapauttava päätös Iltalehdelle ja STT:lle presidenttiparin lapsesta otetuista kuvista – Seiskalle vapauttava päätös pääministeri Marinia koskevasta jutusta

JSN antoi Iltalehdelle ja STT:lle vapauttavan päätöksen presidenttiparin lapsesta otetuista kuvista. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

JSN antoi Iltalehdelle ja STT:lle vapauttavan päätöksen presidenttiparin lapsesta otetuista kuvista. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

STT-Lehtikuva

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut Iltalehdelle ja STT:lle vapauttavan päätöksen presidenttiparin lapsesta otetuista kuvista. Vapauttavan päätöksen puolesta äänesti 10 ja langettavan päätöksen puolesta kolme neuvoston jäsentä.

JSN:n mukaan presidenttiperheestä urheilutapahtumassa otettujen kuvien julkaiseminen ei loukannut lapsen yksityisyyttä eikä siihen tarvittu huoltajan lupaa.

STT:n kuvaaja otti kuvia presidenttiperheestä Paavo Nurmi Games -yleisurheilutapahtuman yleisössä Turussa, minkä lisäksi Iltalehden kuvaaja otti kuvia perheen poistuessa tapahtumasta.

Aiheesta jätettiin kaksi yksityishenkilöiden tekemää kantelua, eli presidenttipari ei itse kannellut kuvista. Kantelut kohdistuivat Iltalehteen, mutta vastausta pyydettiin myös STT:ltä, jonka kuvaajan ottamia kuvia julkaistiin myös muissa medioissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoi kesäkuussa, että kanteluiden käsittelylle on edellytykset, sillä asialla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä ja myös presidentti on julkisuudessa ehdottanut aihepiiristä käytävän keskustelua.

JSN: Kuvissa ei mitään lapsen yksityisyyttä loukkaavaa

Neuvosto totesi ratkaisussaan, että urheilutapahtuma oli julkinen yleisötilaisuus, jossa ihmisten kuvaaminen oli sallittua. Myös lapsia saa lähtökohtaisesti kuvata julkisella paikalla.

Neuvosto katsoi, että tässä tapauksessa julkaistuissa kuvissa tai asiayhteydessä ei ollut mitään sellaista, mikä olisi loukannut lapsen yksityisyyttä. Lapsen kasvojen näkyminen nimeen yhdistettynä ei ollut neuvoston näkemyksen mukaan arkaluontoinen yksityisyyden piiriin kuuluva seikka ja uutisoinnille presidenttiperheen harvinaisesta julkisesta esiintymisestä yleisötilaisuudessa oli journalistiset perusteet.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Neuvosto katsoi, että lapsen huoltajilta ei tarvinnut pyytää lupaa kuvaamiseen tai kuvan julkaisemiseen.

Kuvan julkaisun jälkeen presidentti Sauli Niinistö viittasi Iltalehden haastattelussa JSN:n periaatelausumaan, joka koskee lasten kuvaamista, sekä kehotti mediaa käymään kohdan tulkinnat läpi JSN:n ja median välillä.

Vuonna 2014 tehdyn periaatelausuman mukaan alle 7-vuotiaiden lasten haastatteluun ja kuvaamiseen tarvitaan aina lupa. JSN:n puheenjohtaja Hyvönen oli Iltalehden haastattelussa kuitenkin sitä mieltä, että tilanne oli tässä tapauksessa eri. Hänen mukaansa periaatelausuma koskee tilanteita, joissa lapset jollain tapaa toimivat jutussa eli kun heitä haastatellaan tai kuvataan yhteydessä, jossa tehdään juttua lapsista.

Lisäksi journalistin ohjeiden kohdat 29 ja 30 ohjeistavat, että julkisella paikalla tapahtuvaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman, että lupia täytyy kysellä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ennakkopäätöksen makua, sanoo asiantuntija

Vapauttava päätös presidenttiperheen kuvista oli viestinnän asiantuntija Pasi Kiviojan mielestä perusteltu.

–  Päätös ei yllättänyt, mutta se yllätti, ettei päätös ollut yksimielinen. Mielestäni kyseessä oli aika selkeä tapaus.

Kiviojan mukaan ei olisi ollut mitenkään perusteltua, että kuvan julkaisu kiellettäisiin tiedotusvälineiltä, koska kyseessä oli julkisella paikalla otettu harmiton perhepotretti tapahtumassa, johon osallistui yli 10  000 ihmistä.

–  Aina voi esittää toiveita siitä, että lasta ei kuvattaisi. Toiveen noudattaminen on sitten kiinni kustakin tiedotusvälineestä, mutta mikään pakko sitä ei olisi noudattaa.

Tilanne olisi Kiviojan mukaan ollut täysin eri, jos kuva olisi otettu yksityisalueella tai jos siinä olisi ollut jotain lapsen kannalta arkaluontoista.

Kivioja sanoo, että annetussa päätöksessä on siinä määrin ennakkopäätöksen makua, että Suomessa on tällä hetkellä paljon korkeissa asemissa olevia vallankäyttäjiä, joilla on pieniä lapsia. Media joutuu muodostamaan käsityksensä siitä, onko lapsia sopivaa kuvata julkisissa tilanteissa ja miten siihen pitäisi suhtautua, jos joku pyrkii kieltämään kuvauksen, Kivioja sanoo.

Hän ei usko päätöksen juuri muuttavan median käytäntöjä.

–  Julkaisua ja kuvan ottamista mietitään joka kerta, kun tällainen tilanne tulee kohdalle ja kun tilanteessa on alaikäinen lapsi.

Presidentti Niinistö kommentoi neuvoston päätöstä Helsingin Sanomille ja kertoi olevansa tyytyväinen päätökseen ja siihen, että media keskusteli asiasta korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Niinistö myös sanoi päätöksen voivan vaikuttaa jonkin verran siihen, millaisiin tilaisuuksiin perheen lasta voidaan viedä.

"Enemmän hyvän ja huonon maun kysymys"

Seiska sai vapauttavan päätöksen kesäkuun alussa julkaisemastaan pääministeri Sanna Marinia (sd.) käsittelevästä jutusta äänin 7–6. Seiskan jutun keskiössä oli takaa päin otettu kuva pääministeristä valkoisissa trikoissa. Jutun otsikko oli: "Paparazzi iski: kireät trikoot myötäilivät Sanna Marinin huipputreenattua peppua – kuva!"

Neuvosto totesi ratkaisussaan, että jutun näkökulma ja esitystapa olivat naista esineellistäviä, mutta pääministerin sukupuolta ei kuitenkaan tuotu jutussa esiin siinä määrin asiaankuulumattomasti tai halventavasti, että tämän ihmisarvoa olisi loukattu.

Ratkaisussaan neuvosto nosti myös esiin, ettei sen tehtävänä ole arvioida journalismin hyvän maun mukaisuutta, vaan se perustaa ratkaisunsa Journalistin ohjeiden tulkintaan.

Langettavan päätöksen puolesta äänestäneiden mielestä jutussa arvostellaan kuvaa ja tekstiä yhdistäen henkilön ulkonäköä asiaankuulumattomasti sekä häntä esineellistäen ja seksualisoiden. Heidän mielestään juttu loukkasi pääministerin ihmisarvoa.

–  Tämä on enemmän sellainen hyvän ja huonon maun kysymys, että osoittaako tällaisen kuvan julkaisu ja tämänkaltainen kommentointi huonoa makua. Mutta JSN ei tulkitse hyvää tai huonoa makua, vaan Journalistin ohjeita, sanoo Pasi Kivioja.

Tiukan äänestystuloksen Kivioja ei usko syövän päätöksen uskottavuutta.

–  Päätös on päätös. Tiukka äänestystulos kertoo siitä, ettei kysymys ole täysin mustavalkoinen ja että asiaan liittyy langettavan puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja. Perustellusti on voitu päätyä kumpaan tahansa lopputulokseen.

Sekä presidenttiparin lapsen kuvat että Seiskan Marinia koskeva juttu otettiin käsittelyyn, vaikka asianosaiset eivät itse kannelleet jutuista Julkisen sanan neuvostoon. Kiviojan mielestä on hyvä, että neuvosto ottaa kantaa suurta julkista keskustelua herättäviin asioihin.

–  Monesti kysymys on journalistisen etiikan epäselvistä alueista, joissa tarvitaan linjanvetoja, että onko tämä ok vai eikö ole.

Ylelle vapauttava päätös Tehyn puheenjohtajan kutsun perumisesta A-studion lähetykseen

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi Ylelle vapauttavan päätöksen tapauksessa, jossa Yle perui Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen kutsun A-studion lähetykseen huhtikuussa.

Kantelijoita oli yhteensä kolme, joista yksi oli Rytkönen. Kanteluiden mukaan Yle olisi perunut haastateltavan kutsun ulkopuolisen painostuksen takia, jolloin se olisi rikkonut journalistin ohjeita.

Rytkönen sanoi kantelussaan saaneensa vain muutamaa tuntia ennen lähetystä Yleltä tiedon, että ohjelmassa esiintyvä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) ei halua esiintyä ohjelmassa hänen kanssaan.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa vastauksessaan, ettei kutsun peruminen ulkopuolisen painostuksen vuoksi pidä paikkaansa. Hänen mukaansa A-studion toimitus päätti keskittyä haastamaan yksin ministeri Lindéniä potilasturvallisuuslaista sen sijaan, että olisi haastatellut useampia osallistujia. Jokisen mukaan studiovieraiden kokoonpanoa koetettiin laajentaa. Tällöin toimitus oli yhteydessä Tehyn puheenjohtajaan sekä KT Kuntatyönantajiin. Toimitus ei kuitenkaan saanut enää kiinni ministeriä, jonka kanssa oli jo sovittu yksilöhaastattelusta.

Päätoimittajan mukaan on normaali journalistinen käytäntö, että haastateltaville kerrotaan, millaiseen tilanteeseen he ovat tulossa. Ministeriä ei saatu kiinni, joten toimitus päätti pysyä alkuperäisessä suunnitelmassaan yksilöhaastattelussa. Tällöin jo haastateltavaksi suostuneen Rytkösen kutsu peruttiin.

Jokisen mukaan yksi henkilö, jota oli ehditty pyytää lähetykseen, sai toimituksesta väärää tietoa siitä, miksi vierailu hänen osaltaan peruttiin.

JSN:n mukaan tapauksessa ei ollut näyttöä taipumisesta ulkopuoliseen painostukseen. Keskeneräisen jutun näkökulman ja haastateltavien tarkentuminen on tavanomaista journalistisessa prosessissa, JSN:n ratkaisussa sanotaan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi