play

Ilta- vai aamuvirkku? Vuorokausirytmi on usein pysyvä ominaisuus, ja iän myötä rytmin muokkaamisesta tulee hankalampaa

Ihmisen vuorokausirytmi on hyvin sisäänkirjoitettu ominaisuus.

Ihmisen vuorokausirytmi on hyvin sisäänkirjoitettu ominaisuus. Kuva: Jussi Nukari / Kuvituskuva

Janita Virtanen / STT

Noin puolet ihmisen omaan luontaiseen vuorokausirytmiin vaikuttavista tekijöistä on synnynnäisiä ja perimään perustuvia. Loput tekijät ovat erilaisten ympäristötekijöiden aikaansaannosta ja tulosta esimerkiksi siitä, millaiseen rytmiin ihminen on tottunut kasvun ja kehityksen aikana.

Vuorokausirytmi on hyvin sisäänkirjoitettu ominaisuus, kertoo Helsingin yliopiston kansanterveystieteiden dosentti Ilona Merikanto.

Hän nostaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alkuvuodesta julkaistun seurantatutkimuksen, jonka mukaan vain alle kaksi prosenttia suomalaisista vaihtoi kronotyyppiään eli sisäistä vuorokausirytmiään selkeästi aamuvirkusta iltavirkuksi tai toisinpäin 40–50 vuoden iässä.

–  Pientä joustoa kyllä tapahtui sekä iltavirkkujen että aamuvirkkujen keskuudessa, eli iltavirkuista tuli joko entistä enemmän tai vähemmän iltavirkkuja ja aamuvirkuista entistä enemmän tai vähemmän aamuvirkkuja, Merikanto sanoo.

Merikannon mukaan kyky joustaa omassa vuorokausirytmissä on hyvin yksilöllistä ja myös ikäsidonnaista. Nuorena kapasiteettia joustoon on enemmän, kunnes se alkaa hiljalleen vähentyä iän myötä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Merikanto arvioi, että Suomessa on alettu ymmärtää paremmin ihmisten erilaisia vuorokausirytmejä ja niiden vaikutuksia terveyteen ja työkykyyn.

–  On entistä laajemmin tiedossa, että vuorokausirytmi ei ole asia, jonka ihminen on itse valinnut. Olisi hyvä, että päästäisiin kokonaan eroon kaikenlaisesta syyllistämisestä, että esimerkiksi ääripään iltavirkut olisivat muita laiskempia vain, koska aamut ovat heille vaikeampia.

Merikanto toivoo, että Suomessa hyödynnettäisiin mahdollisuuksien mukaan joustavia työaikoja, jotka tarjoavat työntekijöille mahdollisuuksia oman luontaisen vuorokausirytminsä huomioimiseen.

Niillä työpaikoilla, joilla joustavat työajat eivät ole mahdollisia, olisi Merikannon mielestä tärkeä huomioida asiaa esimerkiksi aikatauluissa. Onko intensiivisimmän palaverin oltava heti aamusta tai myöhään iltapäivällä, vai voisiko se olla puolenpäivän aikaan, mikä hyödyntäisi sekä aamu- että iltavirkkuja?

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Merikanto kertoo, että Helsingin yliopiston vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan etätyö parantaa huikeasti iltavirkkujen toimintakykyä, mielialaa, motivaatiota ja työssä jaksamista, kun he saavat aamuihinsa enemmän unta ja joustoa. Tutkimukseen osallistui noin 800 itsensä selkeästi aamu- tai iltavirkuksi määrittelevää suomalaista, jotka aloittivat etätyön ensimmäistä kertaa koronapandemian myötä.

THL:n viime vuonna julkaistun Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 19 prosenttia suomalaisista oli iltavirkkuja, 22 prosenttia aamuvirkkuja ja muista suurin osa oli enemmän iltavirkun kuin aamuvirkun suuntaan. Tämä muutos iltavirkkuutta kohti on tapahtunut hiljalleen 40 vuodessa, kertoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Saman tutkimuksen perusteella 20 prosenttia suomalaisista aikuisista ei nuku mielestään riittävästi. Yleisintä tämä on 40–54-vuotiaiden parissa.

Riittämättömiä yöunia kokevat eniten iltavirkut, ja univaje on yleensä sitä suurempaa, mitä iltavirkummasta ihmisestä on kyse.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Taustalla voi olla jokin velvoite, joka estää nukkumasta, kuten vuorotyö tai pikkulapsiarki. Osa ihmisistä ei vain halua nukkua riittävästi, vaikka tietäisi, että siitä olisi heille hyötyä. Osa on hyvin kiireisiä eikä ehdi nukkumaan ajoissa, ja lisäksi ovat vielä ne, jotka eivät pysty nukkumaan tarpeeksi unettomuuden takia, Partonen listaa.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi