play

Kaikki terveyspalvelut eivät ole kärsineet pandemiasta – hoitovelan aiheuttamaa pommia kuitenkin pelätään tietyillä toimialoilla

Julkisen puolen hammaslääkärikäynnit vähenivät viime vuonna liki viidenneksellä edellisvuodesta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Julkisen puolen hammaslääkärikäynnit vähenivät viime vuonna liki viidenneksellä edellisvuodesta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

STT-Lehtikuva

Osa terveydenhuollon palveluista on pyörinyt Suomessa koronapandemiankin aikana lähes tavalliseen tapaan. Selkeitä romahduksia on kuitenkin koettu esimerkiksi hammashoidon ja kouluterveydenhuollon käyttämisessä.

Lisäksi psykiatrisen erikoissairaanhoidon jonot ovat pidentyneet. Näillä aloilla pelätäänkin nyt hoitovelan aiheuttamia seurauksia.

Dramaattisia muutoksia ei nähty esimerkiksi äitiysneuvoloiden, kasvatus- ja perheneuvoloiden, kotipalvelu- ja sairaanhoidon sekä mielenterveys- ja päihdetyön käyntimäärissä. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämistä perusterveydenhuollon avohoidon käyntitiedoista.

Kotipalvelua ja -sairaanhoitoa ei olisi edes voinut vähentää, arvioi tutkimusylilääkäri Karin Blomgren Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Nämä palvelut on suunnattu ihmisille, jotka eivät tulisi muuten toimeen. Kodeissa asuu paljon huonokuntoisia ihmisiä, ja palvelut ovat jo minimitasoa, joten niistä ei voi leikata.

Johtava asiantuntija Vesa Jormanainen THL:stä arvioi, että palveluiden saatavuuteen vaikuttaa myös niiden priorisointi ja henkilöstön riittävyys.

Esimerkiksi syöpätaudeissa ja sädehoidossa jonojen määrä kasvoi jonkin verran, mutta tilanne näyttää tasaantuneen.

–  Yli kolme kuukautta jonottaneita on ollut vähän. On pidetty huolta siitä, että potilaat pääsevät ajoissa tilanteensa arviointiin ja hoitoon.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Käyntimäärissä vaihtelua

Blomgrenista oli mieluisaa havaita, että avopuolen psykoterapioissa oli Kelan tilastojen mukaan vähän keskeytyksiä ja katkoja. Tätä edesauttoi se, että 85 prosenttia terapeuteista otti käyttöön etäkuntoutuksen. Psyko- ja puheterapeutit aikovat hyödyntää etäkuntoutusta myös jatkossa.

–  On hienoa, että henkilökunta ja asiakkaat olivat sitoutuneita hoitoon ja kokivat sen jatkumisen tärkeäksi myös poikkeusoloissa.

Avopuolen yksilöterapioiden osalta eniten keskeytyksiä ja katkoja oli fysio- ja toimintaterapioissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suuria pudotuksia koettiin kouluterveydenhuollon, lastenneuvoloiden ja suun terveydenhuollon käynneissä. Keväällä 2020 kouluterveydenhuollon käyntejä oli monen viikon ajan reilusti alle 20  000, kun edelliskeväänä käyntimäärät olivat 40  000–55  000. Edelleen tänä syksynä käyntejä oli vähemmän kuin vuonna 2019.

Julkisen puolen hammaslääkärikäynnit vähenivät viime vuonna liki viidenneksellä edellisvuodesta. Vielä tänä syksynäkään suun terveydenhuollon käynnit kokonaisuudessaan eivät ole nousseet vuoden 2019 tasolle.

Pudotusta voi Blomgrenin mukaan kutsua osittain jopa turhaksi.

–  Alan ammattilaiset suojautuvat normaalioloissakin suun eritteiltä, eikä tartuntoja raportoitu kertaakaan. Tätä ei tiedetty pandemian alkuvaiheessa, mutta nyt tiedetään, ja siitä voidaan ottaa myös oppia.

Psykiatria vaikeuksissa

Pandemia on koetellut kovalla kädellä psykiatrian erikoissairaanhoitoa, jossa jonot tosin ovat olleet nousussa jo vuodesta 2013 lähtien.

Kun jonossa oli huhtikuun lopussa 2020 kaikkiaan liki 1  800 henkilöä, tämän vuoden heinäkuun lopussa heitä oli jo yli 5  300. Yli puoli vuotta jonottaneiden määrä kasvoi sadasta kuuteensataan.

Nuoriso- ja lastenpsykiatrian hoitojonossa oli huhtikuun lopussa 2020 noin 880 henkilöä ja viime heinäkuun lopussa 1  740. Yli puoli vuotta jonottaneiden luku kaksinkertaistui vajaaseen 80:een.

–  Jonot olivat pisimmillään nyt elokuun lopussa, mutta sen jälkeen niitä on päästy jossain määrin purkamaan. Silti hoidon kysyntään on vaikeuksia vastata. Eräänä syynä tähän on henkilöstöpula, Jormanainen sanoo.

Haitallisia seurauksia voi koitua myös siitä, että ensihoidon tehtävät vähenivät rajusti ainakin Hus-alueella heti pandemiajulistuksen jälkeen. Osa tehtävien vähenemisestä oli luonnollista ja johtui tapaturma-alttiiden harrastusten vähenemisestä, mutta se ei selitä kaikkea.

–  Kansalaiset ovat halunneet välttää tartuntoja, mikä on hyvä asia. Liiallinen varovaisuus voi kuitenkin piilottaa taakseen hoitoa edellyttäviä tilanteita, kuten ohimeneviä aivoverenkierron häiriöitä. Vaarana on, että niistä maksetaan laskua myöhemmin.

Riskinä ylireagointi

Pandemia aiheutti Blomgrenin mukaan ylireagointia sekä potilaiden että ammattilaisten puolella. Jatkossa hänen mukaansa pitäisi pyrkiä mahdollisimman normaaliin toimintaan myös kriisiolosuhteissa, turvallisuuden rajoissa. Elämää ei pitäisi rajoittaa varmuuden vuoksi.

–  Oli esimerkiksi järkyttävää, miten moniin lasten palveluihin korona vaikutti. Tauolle saattoivat jäädä neuvola, päiväkodissa ja lähikoulussa käyminen, kaikki harrastukset ja kouluterveydenhuolto. Suppiloon on pudonnut lapsia, joista ei tiedetä, millaisina he tulevat sieltä ulos.

Totaalisen sulkutilan vaarana on myös muiden haavoittuvaisten ihmisryhmien katoaminen näkyvistä. Esimerkiksi lapsista ja vanhuksista täytyisi aina pitää huolta, Blomgren muistuttaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi