play

Kainuun prikaatin ampumaharjoituksissa loukkaantunut varusmies on kuollut – hänen rynnäkkökiväärinsä laukesi ampumaradalla

Varusmies sai välittömästi ensiapua paikan päällä ja hänet kuljetettiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Varusmies sai välittömästi ensiapua paikan päällä ja hänet kuljetettiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

Kainuun prikaatin ampumaharjoituksissa torstaina loukkaantunut varusmies on kuollut, kertovat poliisi ja Puolustusvoimat. Ketään ei epäillä poliisin mukaan asiassa rikoksesta.

Onnettomuus tapahtui poliisin tiedotteen mukaan torstaina aamupäivällä ampumaradalla, jossa oli ollut harjoittelemassa 27 varusmiestä rynnäkkökivääriammuntaa kouluttajan johdolla. Aseet oli ladattu harjoitusta varten patruunoilla.

Ampumaharjoitus oli alkamassa, kun varusmiehen rynnäkkökivääri laukesi jostain syystä, ja luoti osui hänen päähänsä. Ennen onnettomuutta oli ammuttu kohdistuslaukaukset.

Varusmies sai välittömästi ensiapua paikan päällä palveluskavereilta ja lääkintämieheltä. Loukkaantunut kuljetettiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, jossa hän menehtyi myöhemmin iltapäivällä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Poliisi kertoo, että ammunta oli järjestetty tämänhetkisten tietojen mukaan ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Ennen vahinkoa ei tapahtunut mitään poikkeavaa.

Kriisitukiryhmä antaa välitöntä tukea kuolleen varusmiehen yksikössä

Kainuun prikaatissa aiotaan selvittää tapahtuman kulkua, kertoo prikaatin esikuntapäällikkö Arto Hirvelä STT:lle.

–  Tarkistetaan, onko omassa ohjeistuksessa tarvetta tehdä muutoksia, Hirvelä sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuolleen varusmiehen yksikössä on Hirvelän mukaan paikalla kriisitukiryhmä antamassa välitöntä tukea. Tukiryhmän nimet ovat prikaatissa kaikilla tiedossa, ja heihin voi ottaa yhteyttä kaikki, jotka sitä tarvitsevat.

Prikaatissa ei ole suunniteltu antaa ylimääräisiä lomia onnettomuuden takia. Tarkoituksena on Hirvelän mukaan palata suunniteltuun aikatauluun mahdollisimman nopeasti.

–  Palaaminen tiettyyn päivärytmiin voi tukea toipumista tästä tapahtumasta, Hirvelä sanoo.

Hirvelä arvioi, että Kainuun prikaatissa ei ole tapahtunut näin vakavaa onnettomuutta, kun hän on ollut esikuntapäällikkönä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Presidentti Niinistö esitti suruvalittelunsa

Puolustusvoimat suruliputtaa perjantaina kaikissa sen toimipisteissä onnettomuuden vuoksi.

Presidentti Sauli Niinistö esitti perjantaina iltapäivällä osanottonsa nuoren omaisille yhteisöpalvelu Twitterissä.

Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen esitti Twitterissä suruvalittelunsa kuolleen omaisille, läheisille ja palvelustovereille.

Poliisi on suorittanut paikalla teknistä tutkintaa sekä puhuttanut paikalla olleita henkilöitä.

Poliisi jatkaa asian selvittämistä. Kuolleen varusmiehen rynnäkkökivääri lähetetään aseteknisiin tutkimuksiin, jotta sen kunto selviää. Poliisi ei tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää.

Rikosvastuu mahdollinen "ainakin teoriassa"

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander sanoo, että ainakin teoriassa Puolustusvoimat voisi joutua varusmiehen kuolemasta rikosvastuuseen. Tämä edellyttäisi hänen mukaansa esimerkiksi sitä, että aseesta löytyisi jokin tilanteen aiheuttanut toimintavika ja että toimintavika olisi seurausta huolimattomuudesta aseiden huollon suhteen.

–  Pitäisi olla esimerkiksi kyse sellaisesta tilanteesta, että aseiden huolto on laiminlyöty tai että niissä on aiemminkin ollut vaaraa aiheuttavia toimintahäiriöitä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota asianmukaisin huoltotoimenpitein.

Melander pitää tällaista tuottamusvastuun syntymistä kuitenkin hyvin poikkeuksellisena. Ongelmia voisi tulla hänen mukaansa myös siinä, kenen vastuulle mahdollinen huolimattomuus katsottaisiin.

Kymmenen vuoden aikana kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta

Puolustusvoimissa on viimeksi tapahtunut kuolemaan johtanut ampumaonnettomuus joulukuussa 2015, kun upseerioppilas kuoli Hangon Syndalenissa pimeätaisteluharjoituksessa. Tämän vuoden huhtikuussa kuoli Jääkäriprikaatin henkilökuntaan kuulunut sotilas räjähdeonnettomuudessa Lapissa Rovajärvellä.

Näiden kahden tapauksen ja torstaina sattuneen ampuma-aseonnettomuuden lisäksi Puolustusvoimissa ei ole kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut kuolemaan johtavia ampuma- ja räjähdeonnettomuuksia.

–  Ampuma-aseiden käyttöön liittyviä onnettomuuksia, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa vakaviin seuraamuksiin, tapahtuu vuodessa kahdesta kolmeen, sanoo Puolustusvoimien johtava työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, majuri Panu Kekoni STT:lle.

Hänen mukaansa suurin osa Puolustusvoimissa tapahtuneista ampuma- ja räjähdeonnettomuuksista on lieviä tai läheltä piti -tilanteita.

–  Se ei silti poista asian vakavuutta. Kannustamme myös läheltä piti -tilanteiden ilmoittamiseen, jotta voimme saada syyt tietoomme, ennen kuin mitään vakavaa sattuu ja näin ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Jos onnettomuus on tapahtunut, tutkimme tilanteen tarkasti.

Kekoni muistuttaa, että aseita käsitellään Puolustusvoimissa paljon.

–  Meillä on vuosittain henkilökunta ja asevelvolliset yhteen laskien noin 25  000 henkeä, jotka toimivat sotilaskoulutukseen liittyvässä ympäristössä. Tilanteita, joissa aseita käsitellään, on tuhansia vuodessa.

Eniten liikuntaan liittyviä onnettomuuksia

Määrällisesti suurin osa Puolustusvoimissa tapahtuvista onnettomuuksista on liukastumisia ja kaatumisia, joita syntyy muun muassa liikuntakoulutuksen yhteydessä. Niitä käsitellään Panu Kekonin mukaan päivittäin.

Vakavasti terveyttä uhkaavissa tilanteissa kärkeen nousee liikenne.

–  Liikumme paljon ajoneuvoin, ja liikenteessä tapahtuu myös suurin osa potentiaalisesti vakavista onnettomuuksista.

Lokakuussa 2017 kolmen varusmiehen kuolemaan ja viiden loukkaantumiseen Raaseporin Skogbyssä johtanutta tasoristeysonnettomuutta käsiteltiin oikeudessa vuoteen 2021 asti.

Onnettomuustilanteessa loukkaantuu Panu Kekonin mukaan todennäköisemmin varusmies kuin henkilökunnan jäsen.

–  Varusmiehiä on lukumääräisesti paljon enemmän kuin henkilökuntaa. Koulutustilanteessa varusmiehet ja reserviläiset ovat usein siinä välittömässä toiminnassa, jossa tapaturmat ja onnettomuudet sattuvat. Yleensä henkilökuntaan kuuluvien sotilaiden tehtävä on kouluttaa ja valvoa toimintaa, Kekoni kuvaa.

Hänen mukaansa Puolustusvoimat on viime vuosina painottanut sitä, että onnettomuustilanteessa syyt tapahtuneelle löytyvät pitkästä tapahtumaketjusta.

–  Vaikka tilanteessa toimii yksilö, niin joka tasolta löytyy korjattavia asioita, jotka ovat johtaneet onnettomuuteen, Kekoni kommentoi STT:lle.

---

Korjattu aikaisempaa uutista kello 10.53: Kuolemasta kertovat poliisi ja Puolustusvoimat, ei pelkästään Puolustusvoimat.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi